maanantai 13. kesäkuuta 2011

MovieMonday #3 - Elämän menetetyt tunnit

Tämän viikon MovieMondayn aiheeksi Anzi heitti huonot elokuvat. Siis itkettävän huonot, joiden katsomisen jälkeen tekisi mieli kääntää aikaa takaisin päin, eivät sellaiset, jotka ovat niin huonoja, että ne ovat lopulta hyviä eli guilty pleasuret.

Aihe oli vaikea, sillä minulla on hyvin vähän sellaisia elokuvia, joiden katsomista todella kadun. Kaikista, huonoistakin, jää kuitenkin ainakin jälkimaku oppimisesta - pitäähän sitä välillä katsoa jotain huonoakin, että osaa taas arvostaa hyvää :) Mieleen tulee kuitenkin vaikkapa joku kammottava parodia Vampires Suck tai Superhero Movie tai ihanan Speedin hirvittävä jatko-osa Cruise Control. Tai vaikkapa Brendan Fraserin Furry Vengeance.


Mutta valintani kohdistui kuitenkin tällä kertaa David L. Cunninghamin vuonna 2007 ohjaamaan elokuvaan The Seeker: The Dark Is Rising. Elokuva pohjautuu Susan Cooperin nuortenfantasiakirjaan Pimeä nousee, josta pidin ihan älyttömästi pikkutyttönä. Lukaisin aikoinaan kirjan ja sen jatko-osat uudestaan kuullessani, että niistä ollaan tekemässä elokuvaa. Kirjat eivät enää ihan samalla tavalla kolahtaneet kuin vajaa 30 vuotta sitten, mutta tiettyä suloista fiilistä niissä oli edelleen. Aika ei kuitenkaan ollut kohdellut tuota tarinaa kovinkaan hyvin.

Pimeä nousee julkaistiin lopulta Suomessa suoraan dvdllä ja kun vihdoinkin sain elokuvan käsiini, pettymys oli valtava. Englantilaisen sielunsa Hollywoodille myynyt elokuva unohtaa sen, mikä teki alkuperäisestä tarinasta viehättävän ja ryntää toimintaan vailla minkäänlaista otetta.

Elokuvassa Will Stanton (Alexander Ludwig) saa tietää olevansa viimeinen Ikivanhoista, soturi Pimeän ja Valon ikiaikaisessa taistelussa. Hänen tehtävänään on etsiä kuusi Valon tunnusta, joiden avulla Pimeän nousu ja maailman tuho pysäytetään.

Siinä missä Harry Potterit ja Sormusten herrat säilyttävät alkuperäisen otteensa, Pimeä nousee hukkaa sen täysin. John Hodge käsikirjoitti loistavan Trainspottingin, mutta Cooperin kirjan kanssa hän on pulassa: syvälliset, pakanalliset taustat puuttuvat ja ujosta brittipojasta on tullut arrogantti amerikkalainen. Tarina on taantunut sillisalaatiksi keskinkertaisia efektejä, josta ei löydy toimivaa kaarta eikä sydäntä.

Traileri IMDb:ssä >>