tiistai 17. toukokuuta 2011

Kenneth Branaghin Thor (2011) (****)


Kenneth Branagh on ohjaajana parhaiten tunnettu arvostetuista Shakespeare-tulkinnoistaan (mm. Henry V, Paljon melua tyhjästä, Hamlet). Taustansa vuoksi hän kuulosti hieman epäuskottavalta vaihtoehdolta ohjaamaan myyttistä, joskin Marvelin sarjakuvatehtaan popularisoimaa tarinaa ukkosenjumala Thorista. Lopputulos kuitenkin tekee kunniaa niin ikiaikaiselle jumaltarulle kuin sarjakuvallekin.

Kolmiulotteisena julkaistava Thor ottaa pääasialliseksi tarinan kohteekseen isän ja pojan suhteen sekä veljeskateudesta juurensa juontavan hyvän ja pahan kamppailun. Sarjakuvan hengen mukaisesti tarina kulkee sekä visuaalisesti komeassa ja maagisessa Asgardin valtakunnassa että rahvaanomaisessa Maassa. Asgardissa tapahtuvissa kohtauksissa sekä kolmiulotteisuus että koko tarinan henki on parhaimmillaan, kun taas Maassa vietetyn ajan ympärille kiedottu tarina on puolestaan hieman hatara, vaikkakin hauska.

Ukkosenjumala Thor (Chris Hemsworth) on nousemassa valtaistuimelle isänsä Odinin (Anthony Hopkins) jalanjäljissä, kun kauan sitten kukistetut Jotunheimin jääjätit hyökkäävät Asgardiin. Äkkipikaisena ja kiihkeänä taistelijana tunnettu Thor vannoo kostoa ja julistaa sodan Jotuneita vastaan. Rauhaa vaalinut Odin kiukustuu, kiroaa esikoisensa ja lähettää tämän ilman jumalvoimiaan Maahan. Thorin poissaollessa velipuoli Loki (Tom Hiddleston) puolestaan ottaa Asgardin valtaansa.

Maassa Thor tapaa Janen (Natalie Portman), astrofyysikon, joka yhdessä tohtori Selvigin (Stellan Skarsgård) kanssa tutkii syvää avaruutta ja mahdollisia rinnakkaistodellisuuksia sekä niiden välisiä madonreikiä. Kuninkaanpojalla on ensin vaikeuksia sopeutua elämään tavallisena ihmisenä, mistä on synnytetty elokuvassa ilahduttavan paljon nähtävää komiikkaa.

Nykyisin sarjakuvafilmatisoinneissa tuntuu olevan pyrkimys tuottaa mahdollisimman synkkä ja sitä kautta kriittisessä mielessä uskottavampi elokuva. Thorissa muistetaan kuitenkin sarjakuvien ydin, joka ei ole liian synkkä ja joka itseironian kautta synnyttää viihdyttäviä tilanteita. Elokuvassa näkyy sama pilke silmäkulmassa kuin kolmen vuoden takaisessa Iron Manissa, joka toi kaivatun huumorin takaisin Marvel-elokuviin.

Australialaissyntyinen, kuvankaunis Hemsworth on täydellinen Thor: pitkänhuiskea, sinisilmäinen blondi, jonka ulosanti on hieman jäykkää. Mutta genrelle tyypillisesti pääpaino onkin toiminnalla, jossa nyrkit sekä Mjolnir-vasara puhuvat ihmisten sijaan. Hopkins tuo auktoriteetillaan Odiniin uskottavaa ylijumaluutta ja Hiddlestonin salamyhkäiset piirteet tekevät hänestä hienon esimerkin salatun kateuden vaivihkaisesta muuttumisesta murhaavaksi vihaksi. Portman puolestaan on oma suloinen itsensä, ei yhtään vähempää, muttei myöskään enempää.

Kuten usein Marvel-elokuvissa, myös Thorissa nähdään pieni lisäklippi lopputekstien jälkeen. Ei siis kannata hoppuilla teatterista pois kesken kaiken. Thor nähdään jatkossa uudestaan ensi vuonna ilmestyvässä Joss Whedonin (Buffy, vampyyrintappaja) ohjaamassa ja käsikirjoittamassa The Avengers -filmatisoinnissa.

Juttu julkaistu alun perin Episodin verkkosivulla

Tuomio: ★★★★

F A C T   F I L E:
Alkuperäinen nimi: Thor
Ohjaus: Kenneth Branagh
Käsikirjoitus: Ashley Miller, Zack Stentz, Don Payne, perustuu Stan Leen, Larry Lieberin ja Jack Kirbyn sarjakuviin
Pääosissa: Chris Hemsworth, Natalie Portman, Anthony Hopkins, Tom Hiddleston, Stellan Skarsgård
Valmistusmaa: USA 2011
Genre: toiminta / fantasia
Ikäraja: 13
IMDb
Traileri (Apple) >>