maanantai 14. helmikuuta 2011

Buffy the Vampire Slayer -maratoni aloitettu :)

Tiedän, tiedän, tämän sarjan on nähnyt jokainen - paitsi minä ;-) 

Päätin sivistää vihdoin itseäni "klassisten" tv-sarjojen suhteen ja ostin Amazonilta itselleni joululahjaksi koko setin Buffy vampyyrintappajaa. Nyt paketista on katsottu ykköskausi (ja kakkoskausi kuluu eteenpäin pikavauhtia) ja täytyy myöntää, että alan ymmärtää sarjaa hehkuttaneita!

Buffy vampyyrintappajan tekeminen tosiaan aloitettiin jo vuonna 1997 ja kieltämättä pari ensimmäistä jaksoa piti hieman totutella tuohon aikakauteen ja nykyaikaan verrattuna hieman muovisiin efekteihin, laatikkomaisiin tietokoneisiin ja tönkköön toimintaan. Mutta parin jakson jälkeen huomasin olevani kuitenkin koukussa ja ensimmäinen kausi menikin läpi nopeasti (varsinkin kun on muihin kausiin verrattuna niin lyhyt - vain 12 jaksoa).

Sarjassa on paljon samaa fiilistä kuin rakastamassani Supernaturalissa, joka kuitenkin on tehty vuosikausia Buffyn jälkeen ja se näkyy teknisessä laadussa. Buffyssa on kuitenkin ihastuttavaa tyttöenergiaa, joka Supernaturalista hieman puuttuu - sehän oikein huokuu äijäenergiaa, muskeleita ja karkeita sävyjä. Buffyssä on (ainakin näin alussa) mukana teini-iän viattomuus ja samalla höpsöys. Mutta silti mukana on sama yliluonnollisten otusten tappomeininki sekä pelottavat nuket ja klovnit (I hear you, Mikaela ;-).

Vampyyrintappajan sijoittaminen pienen ja siron teinitytön vartaloon on loistava idea sarjan luojilta. Sillä on varmasti saatu sarjaa seuraamaan niin pojat kuin tytötkin. Ja voin myös aavistella, mistä Stephenie Meyer on saattanut napata ideansa "sielukkaan" vampyyrin ja ihmistytön rakkaustarinaan...

Buffyn kakkoskausi on jo hyvinkin aloitettu. Siinäpä sitten muutama ilta taas hujahtaa, puhumattakaan koko setin läpi kahlaamisesta... ;-) Tämä muuten tarkoittaa myös pientä paussia tai ainakin hiljentymistä leffojenkatselurintamalla...