Palkinto haastaa kertomaan seitsemän tunnustusta itsestään, mikä ei ole kovinkaan helppo tehtävä, jos ei halua ihan kokonaan itseään nolata kaiken kansan silmissä ;-) Olen joskus aikaisemminkin tehnyt vastaavanlaisia tunnustuksia, mutta koitetaan nyt keksiä jotain uusia.
- Olin pikkutyttönä totaalisen rakastunut Michael Praediin ja syvällä sisimmässäni haaveilin olevani Robin Hood...
- ...Neiti Etsiväkin tosin olisi menetellyt.
- Olen blondin kuoreni alla aina ollut vähän epätyypillinen sukupuoleni edustaja, sillä jossain vaiheessa halusin isona koirapoliisiksi, jossain vaiheessa rekkakuskiksi (!), yläasteella valitsin teknisen käsityön (ei ollut todellakaan yleistä siihen aikaan) ja olen mm. hitsannut, juottanut, kolvannut ja hakannut vasaralla muutamaankin kertaan peukaloni kipeäksi.
- Haluaisin joskus elämässäni matkustaa junalla Kiinaan ja siinä matkalla pysähtyä Mongoliaan ratsastamaan arolla kuin Tsingis Khan ikään.
- Välillä en voi käsittää, että olen jo näin "vanha", koska sisimmässä ei yhtään tunnu siltä. Tunnun olevani ikuinen "fanityttö".
- Olen nimennyt tyttäreni erään minulle tärkeän elokuvahahmon mukaan (toinen nimi, ei kutsumanimi). Toisaalta kolmanneksi nimekseen hän sai minulle erittäin rakkaan, jo vuosia sitten kuolleen isoäitini nimen. Ja kaikki nimet vielä sointuvat yhteen ja sopivat suomalaiseen suuhun, uskokaa tai älkää ;-)
- Katsottavien elokuvien listani ei lyhene koskaan. Vaikka kuinka koitan katsella vielä näkemättömiä klassikoita, niin aina löydän jonkin sellaisen (usein näistä ihanista leffablogeista), jota en ole vielä nähnyt ja joka pitää lisätä listalle. Hirvittää ihan ajatellakin, miten pitkä to-see -listani onkaan ja miten paljon se taas piteni tälle vuodelle tehdyn lupauksen myötä... (siitä lisää myöhemmin).

8 kommenttia:
Ooooh, kiitos! Kiva että tunnustus tipahti, vaikken ole äiti edes koirille ;) Väsynyt sen sijaan kyllä.. Ja kylläpä olet sinäkin ehdottomasti tunnuksesi ansainnut :)
Kiitos kovasti! Ilahduin todella.
Jossain vaiheessa, kunhan ehdin, teen tämän blogini puolelle.
Väsymystä täälläkin, mutta aina kun aurinko vähänkin paistaa, tunnen piristyväni.
t. Sooloilija (töistä, ei kirjautuneena)
Kiitos tunnustuksesta! Se piristi mukavasti. :-)
Voi kiitos Päivi, jälleen kerran onnistuit piristämään työntäyteistä ja harmaata päivää ^_~// Täytyypä tehdä tämä mahdollisimman pian omassakin blogissa.
Kiitos tunnustuksesta Päivi. Hiukan on väsymystä ilmassa täälläkin, mutta onneksi mennään koko ajan kevättä kohti. Juu, minäkin teen omat paljastukseni piakkoin. Mukavaa viikon jatkoa sinulle!
Bubble, Soolis, Anzi, Jutta ja Sari - olkaatten hyvät kaikki ihanat :)
Voi vitsi, että tunnustus piristi minua, varsinkin kun väsyttää tämä pimeys ja lumisade, ja mieli halajaa jonnekin lämpimään etelään, jossa voisin köllötellä aurinkotuolissa, katsella (aurinkolasien takaa - täysin diskreetisti) ulkomaista mieskauneutta ja siemailla strawberrymargaritaa.
Ihmisellä pitää olla haaveita =)
Mutta pitemmittä puheitta- lämmin kiitos!
Elisa, hyvä että tuli tunnustus oikeaan osoitteeseen :) mieli kieltämättä halajaa jonnekin lämpimään oikealle lomalle...
Lähetä kommentti