perjantai 22. lokakuuta 2010

Social media - my friend

Tänään saa ensi-iltansa David Fincherin The Social Network, se "Facebook-elokuva", jota suurin piirtein kaikki sen nähneet ovat kehuneet. Itse en ole leffaa vielä nähnyt, mutta koitan päästä sen katsomaan mahdollisimman pian - sen verran leffa kiinnostaa!

Tuon elokuvan innostamana aloin mietiskellä sosiaalista mediaa yleensä ja sitä, miten eri tavalla eri ihmiset suhtautuvat siihen ja toisaalta internettiin yleensä. Olen pitkään ollut innostunut uusista teknologioista ja mahdollisuuksista kommunikoida ihmisten kanssa, ja on ollut todella mielenkiintoista käydä keskustelua ihmisten kanssa heidän erilaisista suhteistaan sosiaaliseen mediaan. On ollut jännä huomata, miten osa innostuu uusista jutuista heti, osa pullikoi hetken aikaa kehitystä vastaan, mutta hyväksyy sen sitten osaksi arkea ja osa "jurputtaa vastaan" iän kaiken.

Itse olen informaatioteknologian suhteen siinä mielessä myöhäisherännyt, että kouluaikana en ollut kiinnostunut tietokoneista - oikeastaan vain verran, että naapurin pojan luona käytiin kaverin kanssa pikkutyttöinä ihmettelemässä kaikkia niitä kasetti- ja lerppuasemia ja sitä, että sellaisella hassulla joystickillä pystyi "piirtämään" ja se kuva ilmestyi pikkuruiselle ruudulle. Kyllä - tämä tapahtui 80-luvun puolivälissä.

90-luvun puolella tuli omaan kotiini ensimmäinen tietokone ja siitä se sitten lähti. Ei minusta koskaan mitään gurua tullut, eikä ollut tarkoituskaan, mutta monien keskustelujen jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että ilmeisesti kuitenkin keskimääräistä enemmän olen ollut mukana tässä tietoteknisessä kehityksessä. 1996 tein ensimmäiset kotisivuni Mikrobitin ohjeiden avulla - silloinhan suositeltiin, etteivät kuvat saisi olla yli 20kb kokoisia ja sivujen taustakuvina käytettiin kammottavia monistuvia kuvia, jotka tekivät tekstistä lähes lukukelvottoman... Those were the days! Tämän huiman tietoteknisen tietämykseni ansiosta minusta tuli sitten myös yliopistolla ainejärjestömme ihkaensimmäinen internet-vastaava ;-)

Tuossa vaiheessa sähköposti oli jo mullistanut kommunikoinnin. Miten helppoa olikaan viestitellä kaukaisemmille ystäville, kun ei enää tarvinnut juosta ostamaan postimerkkejä ja odotella vastausta kirjeitse päivä- jopa viikkokausia. Osa ystävistäni tosin meinasi jo tässä vaiheessa pullikoida vastaan ja oli sitä mieltä, etteivät tarvitse sähköpostia...

Vuosituhannen vaihteen jälkeen pinnalle nousivat kaikenlaiset keskustelupalstat ja itsekin yhden sellaisen administraattorina olin vuosikaudet. Mitäpä kiinnostuksen kohteensa eteen ei tekisi (tämä kyseinen foorumi oli aiheeltaan -yllätys yllätys- Star Wars). Silloin ihmettelin ihan tosissaan, miten eri tavalla ihmiset informaatioteknologiaan ja internettiin suhtautuvat. Minulla on vanhoja ystäviä ympäri maailmaa ja pyysin heitäkin joskus pistäytymään tuolla foorumillani, ihan vain että siellä voisi jutskailla silloin tällöin, kun muuten yhteydenpito on niin huonoa. Sain vastaukseksi lähes vihamielisiä kommentteja siitä, ettei aikaa ole sellaiseen hölynpölyyn. Ja minä kun vain halusin pitää helpommin yhteyttä.

Toisen vihamielissävytteisen ryöpyn sain niskaani reilu kolme vuotta sitten, kun liityin Facebookiin ja koitin sinne tuttaviani houkutella. Facebookin kautta kun taas huomasin, miten ihanan helppoa yhteydenpito ihmisiin voi olla, miten helposti voi jakaa kuulumisia pitkienkin matkojen taakse, ja kuinka yli kahdenkymmenen vuoden takainen epäselvyyskin selvisi saatuani uudelleen yhteyden vanhaan koulukaveriini. Facebook oli jotain mahtavaa, sillä Myspace ei minua ikinä houkutellut, koska se tuntui liialliselta itsensä mainostamiselta. Facebookissa sen sijaan saattoi itse valita, ketä kaveripiiriinsä valitsee ja ketkä pääsevät näkemään omat jutut.

Onhan Facebook mediana vuosien saatossa muuttunut ja muuttuu koko ajan, ja viime aikoina se on alkanut yhä enemmän toimia uutis- ja mainoskanavana. Mutta onneksi kaiken uutistulvan keskeltä löytyy myös vilauksia niiden tärkeiden ihmisten elämästä :) Jännittävää nähdä, millainen tulee olemaan tulevaisuudessa se Facebookin "kaataja", seuraava megasuosittu palvelu. Olipa se sitten mitä tahansa, enköhän minäkin sinne jossain vaiheessa eksy ;-)

Blogimaailma on sitten taas uudenlainen sosiaalinen maailmansa, jonka kautta on ollut hienoa tutustua uusiin ihmisiin, jopa niin, että heistä on tullut ystäviä reaalimaailmassakin, kuten vaikkapa Anzi ja Mikaela - tai edes siellä Facebookissa, kuten kauempana asuva Sooloilija. Lisäksi blogit ovat jo pitkään olleet erittäin tärkeä vaikutuskanava, joiden kautta suurenkin yrityksen brändi voi kokea kolhuja, mutta joiden kautta myös positiivinen word of mouth leviää tehokkaasti.

Internetin ja varsinkin sosiaalisen median kautta maailma on muuttunut hurjasti. Onko se muuttunut hyvään vai huonoon suuntaan, siitä voidaan olla monta mieltä. Jos asiaa ajattelee vain näin tavallisen yksityishenkilön näkökulmasta ja jättää huomiotta negatiiviset lieveilmiöt, kuten vaikkapa pedofiilit stalkkerit ja identiteettivarkaudet, minusta muutos on enemmän positiivinen. Nykymaailma on kuitenkin niin kiireinen, että ihmisiä ei aina ehdi nähdä livenä (mikä on tietenkin se kaikista paras tapa) ja varsinkin silloin, kun ystävät asuvat kauempana, vaikkapa eri maassa, on ihana pysyä kärryillä heidän elämästään, helposti ja nopeasti ja jopa kuvien kanssa.