torstai 16. syyskuuta 2010

Kotona katseltua: I am legend (2007) (***)


Katsoin joku aika sitten Boris Sagalin ohjaaman, Richard Mathesonin romaanin pohjalta tehdyn maailmanloppuelokuvan The Omega Man vuodelta 1971, missä Charlton Heston esitti maailman ainoaa elossa olevaa ihmistä, Robert Nevilleä. Jostain syystä karttelin pitkään vuonna 2007 tehtyä uusintaversiota samasta romaanista, vaikka olinkin siitä ihan positiivisia kommentteja kuullut. Yksi syy haluttomuuteeni katsoa kyseinen elokuva saattaa olla siinä, että jostain ihmeen syystä minulla on jokin ihmeellinen antipatia Will Smithiä kohtaan... Smithin nimi elokuvan pääosassa aiheuttaa minulle jostakin syystä samanlaisen reaktion kuin Russell Crowen nimi - molemmat ovat ihan päteviä näyttelijöitä ja Crowen elokuvista olen monista pitänytkin sitten kun vihdoin olen ne katsonut. Pitäisi siis päästä eroon tästä invalidisoivasta päähänpinttymästä ;-)

Mutta asiaan. I am legendin päätin lopulta ottaa käsittelyyn ihan muusta syystä, syystä jota joku voi pitää lapsellisena. Siinä on nimittäin kakkospääosassa ihana koira, ja saksanpaimenkoirafani ei nyt yksinkertaisesti voi olla katsomatta elokuvaa, jossa pääosassa on sakemanni. Elokuva kertoo The Omega Manin tapaan Robert Nevillestä (Smith), tutkijasta, joka on jäänyt New Yorkiin (Omega Manissa kaupunkina oli Los Angeles) saarroksiin yksin koiransa Samin kanssa sen jälkeen, kun kaikki muut ihmiset ovat joko kuolleet tai muuttuneet kammottaviksi vampyyrin ja zombien risteytyksiksi, jotka karttavat auringonvaloa.

Vuosikaudet Neville asustaa linnoituksessaan koiransa kanssa pyrkien löytämään vastalääkkeen virukselle, joka alunperin muutti ihmiset hirviöiksi. Mutta ikuisuuksia ei ihminen sosiaalisena eläimenä järjissään pysy kaiken tämän kammotuksen keskellä. Onko maailmassa enää ketään muuta ihmistä hengissä?

I am legend on hieman helpommin soljuva ja näin ollen myös mukavampi katsottava kuin 70-luvulla tehty versio, mutta tämä johtuu osittain siitä, että 70-luvun alusta efektit ovat kehittyneet huomattavasti (ensimmäistä Mathesonin romaanista tehty elokuvaversiota, vuonna 1964 tehtyä The last man on Earthia en ole nähnyt). Sekä Omega man että I am legend poikkeavat sekä toisistaan että alkuperäisestä romaanista jonkin verran, mutta toimivat silti omina kokonaisuuksinaan ihan kohtalaisesti.

I am legendissä suurin hämmästyksen aiheuttaja on täydellisen tyhjät New Yorkin kadut. Autio suurkaupunki näyttää aavemaiselta, mutta samalla todella kauniilta, kun rikkaruohot alkavat puskea katukiveyksien läpi ja peurat hyppelivät keskellä katuja. Sitä kyllä mietiskelin, että miksihän muut eläimet eivät olleet saaneet tartuntaa kuin vain ihmiset, koirat ja labrarotat?

Suurin plussa elokuvassa on ihanaakin ihanampi saksanpaimenkoira Samantha, joka ymmärtää isäntäänsä kuin ajatustenlukija.

Tuomio: ★★★★★

F A C T   F I L E:
Alkuperäinen nimi: I am legend
Ohjaus: Francis Lawrence
Käsikirjoitus: Mark Protosevich ja Akiva Goldsman, perustuu Richard Mathesonin romaaniin
Pääosissa: Will Smith, Abbey ja Kona -nimiset saksanpaimenkoirat, Alice Braga, Charlie Tahan, Salli Richardson, Willow Smith
Valmistusmaa: USA 2007  
Genre: draama / sci-fi / trilleri
IMDb
Traileri >>