tiistai, 21. syyskuuta 2010
Kahden äidin perhe - The kids are all right (2010) (****)
Lisa Cholodenkon ohjaama ja yhdessä Stuart Blumbergin kanssa käsikirjoittama The kids are all right tarttuu ristiriitaisia tunteita herättävään aiheeseen, jota aiemmin ei paljoa ole elokuvissa nähty. Parisuhteessa elävät Nic (Annette Bening) ja Jules (Julianne Moore) sekä heidän lapsensa Joni (Mia Wasikowska) ja Laser (Josh Hutcherson) muodostavat perheen, jota kaikki meidänkään yhteiskunnassa eivät yhä edelleenkään pitäisi oikeana perheenä.
Sekä Jonilla että Laserilla on sama spermanluovuttaja eli he ovat biologisesti sisarpuolia kahden äidin taloudessa. Aikuistunut Joni on lähdössä opiskelemaan, mutta isästä tietoa kaipaava pikkuveli pyytää häneltä palvelusta - täysi-ikäinen kun saa pyytää yhteyttä spermanluovuttajaan. Näin sisarukset tapaavat luomutilaa ja ravintolaa pitävän Paulin (Mark Ruffalo), joka nuorena miehenä hankki lisätienestiä luovuttamalla veren lisäksi spermaansa.
Paulin astuminen perheen elämään aiheuttaa sekasotkun. Ikänsä ilman omaa perhettä elänyt Paul kun alkaa tuntea liiankin suurta kiintymystä yllättäen löytyneisiin lapsiinsa, ja varsinkin toiseen äitiin.
Erittäin sydämellinen The kids are all right tarkastelee mielipiteitä jakavaa vakavaa aihetta kevyesti pilke silmäkulmassa. Samaa sukupuolta olevista vanhemmista huolimatta se on pääasiallisesti tarina perheestä ja arjen vuosien mukana tuomista haasteista. Niin homo- kuin heterosuhteissakin pyörivät samantyyppiset ongelmat - arjessa ei enää muista kuka rakastaakaan ja ketä, eikä aina muista tukea toista silloin kuin tämä sitä tarvitsisi. Keski-iän kriisi kolkuttelee ovea, kun lapset ovat lähdössä maailmalle.
Sekä Moore, Bening että Ruffalo tekevät loistotyötä antaen hahmoilleen aidon oman persoonan ja sydämen. Beningin Nic on järkevä ja järjestelmällinen lääkäri, joskin hieman viinaan menevä, Jules puolestaan edelleen paikkaansa elämässä hakeva sydämen ääntä kuunteleva maisemasuunnittelija ja Paul sympaattinen, jäyhän komea ikipoikamies, joka vihdoin keski-iässä alkaa kaivata elämäänsä muutakin pysyvää kuin ravintolansa.
The kids are all right on sympaattinen ja ihana elokuva, joka ravistelee perinteisiä heterokäsityksiä ja mielipiteitä perheestä. Oli jännä huomata, kuinka omatkin tuntemukset paikoitellen menivät omaksi omaksutun perhekulttuurin mukaisesti ja kuinka hyvää teki saada hieman muistutusta siitä, että kaikki eivät elä - eikä tarvitse elää! - samojen normien mukaisesti. Tämä elokuva on ehdottomasti omaan hyllyyn hankittava ja katsottava vielä uudelleen mieltä lämmittämään.
Lapset kun voivat kuitenkin hyvin, kaikesta huolimatta.
Tuomio: ★★★★★
F A C T F I L E:
Alkuperäinen nimi: The kids are all right
Ohjaus: Lisa Cholodenko
Käsikirjoitus: Lisa Cholodenko ja Stuart Blumberg
Pääosissa: Julianne Moore, Annette Bening, Mark Ruffalo, Mia Wasikowska, Josh Hutcherson
Valmistusmaa: USA 2010
Genre: draama / komedia
IMDb
Traileri >>
Kirjoittanut
Paivi [Filmitahti.fi]
Tunnisteet:
****,
annette bening,
draama,
josh hutcherson,
julianne moore,
komedia,
leffa-arvostelut,
lisa cholodenko,
mark ruffalo,
mia wasikowska
| Pikaisesti: |
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)


13 kommenttia:
Hurmaannuin tähän elokuvaan jo jokin aika sitten kun katselin traileria. Sitten huomasin, että se oli ennakkonäytöksenä täällä meillä päin, mutta arkipäivänä klo 14 ! Joten töiden takia katsomatta jäi. No nyt odottelen.
Joten palaillaan..
Tämä vaikuttaa sopivan lämpimältä verrattuna esimerksiksi Brokeback Mountainin ja Happy Togetherin kaltaisiin seksuaalivähemmistöryhmistä kertoviin elokuviin ja kohtuullisen kiinnostavalta! Annette Bening oli ainakin American Beautyssa mainio, Julianne Moore on hurmaava ja Mia Wasikowska vakuutti Terapiassa-sarjassa.
Kuulin tästä elokuvasta ensimmäistä kertaa - kehtaako tätä edes paljastaa - Big Brotherin kautta. :D Jotain oikeaa hyötyä sen katsomisesta viihdyttävyyden ohella ilmeisesti siis on! BB-talon asukkaat eivät tosin oikein ymmärtäneet elokuvan ideaa tai sanomaa.
Julianne Moore on ollut jo useamman vuoden omien suosikkieni joukossa, mutta jostain syystä tämä elokuva toi kyyneleet silmiini Ruffalon osalta. Hänen "nopea" isäksi vihkiytyminen, kun on jotenkin niin symppistä katseltavaa ja hänen tunteensa lapsia kohtaan on loppujen lopuksi niin autoa. Omassa hömppämäisyydessään täydellisen toimiva ja rakastettava. UPEA
-Dalai-
Sooloilija, arkipäivänä klo 14 - aika tylyä :/ Suosittelen leffaa lämpimästi, sillä voisin kuvitella sinun pitävän tästä. On sellainen lämminhenkinen ja elämänmyönteinen draamakomedia.
Harri, tämä todella on sellainen mukava elokuva verrattuna vaikkapa kauniiseen mutta oi niin kipeään Brokeback Mountainiin. Vai että Big Brotherin kautta kuulit ;-) minä taas en ole koskaan katsonut sitä, mutta näköjään monet sen parissa viihtyvät.
Dalai, minusta tämä oli ihastuttavan kevyt tarina vakavasta aiheesta. Kieltämättä Ruffaloa kohtaan alkoi tuntea sääliä loppua kohden. Reppana.
Tämähän voisi olla hyväkin elokuva. Pitänee katsastaa, mikäli jostain tulee leffa vastaan. Julianne Moore on muutenkin yksi suosikeistani. :)
Toni, on ehdottomasti suositeltava elokuva! :)
Tämä kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta. Täytyy kyllä katsoa.
No nyt se tuli oikeasti ohjelmistoon, ja katsastin heti. Tykkäsin kovasti, ja liikutuin.
Erityisesti pidin sen positiivisesta hengestä. Tunteita käsiteltiin avoimesti ja perhe piti yhtä.
Yksi asia vain jäi kaivelemaan: isä sivuutettiin lopussa sitten kokonaan. Katsoja sai vain kuvitella, että lapset varmasti ovat sitten yhteydessä isäänkin myöhemmin, vaikkei siitä enää puhuttu.
Suvi, suosittelen katsomaan :)
Sooloilija, kiva että tykkäsit! Tuo isä-asia oli siinä mielessä jännä, että käytännössähän Ruffalon hahmo ei kuitenkaan ollut lasten isä, vaan spermanluovuttaja, jolla ei sinänsä ollut mitään sanomista jälkeläistensä elämään. Mutta kieltämättä sitä helposti ajattelee perinteisten kuvioiden mukaan ja myös sitä biologista isää jopa ihan isänä.
Minäkin tunsin elokuvan lopussa sääliä Paulia kohtaan. Hän oli aikuisista selvästi emotionaalisesti kehittymättömin ja kuitenkin hänen tunteissaan "lapsia" kohtaan oli jotakin kovin rehellistä ja aitoa.
Elisa, kiva kuulla että tykkäsit leffasta! Tuossa Paulissa oli jotain rehellisen aitoa, mutta kieltämättä leffa olisi voinut olla liian siirappinen, mikäli hänen hahmonsa rooli olisi ollut lopussa suurempi. Parempi ehkä kuitenkin näin (vrt. tämän päivän postaukseni aiheesta ;-) vaikka leffan aikana Paulia säälikin.
Aivan mahtava leffa oli kyllä! Tuli juuri katsottua ja kyllä oli katsomisen arvoinen... :)
Toni, kiva kuulla että tykkäsit sinäkin :)
Lähetä kommentti