Vihdoinkin Suomeen saapuva Mr. Nobody on ollut katsomislistallani pitkään. Yritin päästä katsomaan sitä jo vuosi sitten Sitgesin elokuvafestivaaleilla, kun satuin samaan aikaan lomaselle Barcelonaan, mutta elokuvan näytöksiä ei sitten ollutkaan juuri niinä päivinä, kun siellä päin olin. Vuoden verran ehti kulua, ennen kuin tämä fantasiaelokuva rantautui vihdoin Suomeen, ensin Rakkautta & Anarkiaa -festivaalien päätöselokuvaksi ja sen jälkeen vihdoin myös tavallisiin teattereihin.
Belgialaisen Jaco Van Dormaelin ohjaama Mr. Nobody kertoo Jared Leton näyttelemästä Nemo Nobodystä, 118-vuotiaasta miehestä, jonka kerrotaan olevan viimeinen luonnollisesti kuoleva ihminen. Hänen viimeisiä päiviään seuraa koko maailma. Samalla hänen lääkärinsä (Allan Corduner) pyrkii saamaan häneltä vastauksia salaisuuksien verhoamasta menneisyydestä, mutta huonolla menestyksellä. Kun nuori toimittaja (Daniel Mays) saapuu salaa haastattelemaan Nemoa, tämän muisti alkaa palailla menneisyyteen - tai aika moneen eri versioon sellaisesta. Menneisyyden muisteloissa ovat mukana niin Nemon äiti (Natasha Little) ja isä (Rhys Ifans) kuin hänen kolme ihastustaankin (Sarah Polley, Diane Kruger ja Linh Dan Pham).
Pitkän matkaa Mr. Nobodyä huokailin ihastuksesta - monikerroksinen juoni on mielenkiintoista seurattavaa ja monet kohtaukset dialogiltaan messeviä. Lisäksi elokuva on visuaalisesti varsinaista karkkia. Mutta sitten jossain vaiheessa huomasin alkavani kiemurrella penkissä ja miettiä, että vieläkinkö tämä jatkuu. Pituutta fantasialla on tarinaansa suhteutettuna nimittäin hieman liikaa - siinä missä esimerkiksi monikerroksinen Inception (josta juttu täällä) sai pidettyä mielenkiinnon yllä koko pitkän kestonsa ajan, Mr Nobody väsähtää loppua kohden. Tuntuu kuin tarinasta haluttaisiin kertoa vähän liian paljon, kun vähemmänkin riittäisi.
Hieman tiiviimmässä paketissa lopputulos olisi voinut olla mestarillinen. Näissä rinnakkaisten todellisuuksien tarinoissa kun on kuitenkin aina oma vetovoimansa ja Mr. Nobodyssä lopun oivallus on jännä. Ja tässä on lisäksi mukana Jared Leton kauniit silmät.
Maskeeraus on huippuhienoa ja 118-vuotias Leto vetää vertoja Brad Pittin Benjamin Buttonille!
Tuomio: ★★★★★
F A C T F I L E:
Alkuperäinen nimi: Mr. Nobody
Ohjaus ja käsikirjoitus: Jaco Van Dormael
Pääosissa: Jared Leto, Sarah Polley, Diane Kruger, Linh Dan Pham, Natasha Little, Rhys Ifans, Toby Regbo, Juno Temple, Daniel Mays, Allan Corduner
Valmistusmaa: Kanada / Belgia / Ranska / Saksa 2009
Genre: fantasia / draama / romantiikka
IMDb
Traileri >>
14 kommenttia:
On se kyllä kaunis mies. Tätä odotan innolla. Harmi kun joitan elokuvia venytetää aivan turhaan. Moni olisi paljon parempi alle parin tunnin mittäisena. Jos elokuvan kesto alkaa lähennellä 2,5-3 tuntia, täytyy sen olla todella mielenkiintoinen ja hyvin tehty, että ei ala pitkästymään.
Vitsit tätä elokuvaa oon Suomen leffateattereihin odotellu jo iät ja ajat. Harmi ettei kotipaikkakunnan leffateatteriin tätä tule, mutta pakko matkustaa naapurikaupunkiin katsomaan.
Jared Letoon liittyen pakko kompata edellistä, "on se kyllä kaunis mies."
Ja minä meinasin sanoa ihan samaa, että kyllä on kauniit silmät ja kaunis mies. Eli se on ainakin syy mennä katsomaan tämä.
Mutta muutenkin, vaikka pituutta onkin hieman liikaa.
Kiitos tästä avauksesta! Tarkoitus on mennä katsomaan leffa ensi viikonloppuna :) Odotan kyllä paljon, mutta jospa osaisin olla odottamatta liikoja.. Ja niin, yhdyn muihin ja ihastelen jälleen tuon Leto-herran kauneutta ♥ Huokaus.
Päivi, blogissani on sinulle pieni tunnustus.
Suvi, minusta juuri tuo pituus söi vähän sitä kokonaisuutta, sillä alku oli *loistava* ja haukoin suurin piirtein henkeä sitä katsellessa :)
Hei ihminen anonyymin nimimerkin takana, on todella ikävä, että monet pienemmät leffat joko tulevat Suomeen jälkijunassa, vain festarilevitykseen tai pelkästään videolle. Tämäkin näytti olevan Ranskassakin jo myynnissä dvdllä.
Sooloilija, Leto on todella kaunis katsella ja myös leffa on varsinaista silmäkarkkia :)
Bubble, jään odottelemaan fiiliksiäsi leffasta :) toivottavasti pidät! Ainakin tämä on tosiaan visuaalisesti kaunis kaikin tavoin, vaikka nyt sitä pituutta onkin hieman liikaa.
Suvi, kiitos! Pitääpä käydä kurkistamassa :)
Ah, naiset arvostelemassa elokuvia näyttelijöiden ulkonäön perusteella. Pornon suhteen tämän vielä ymmärtäisin, mutta muutoin...surullista.
Hei ihminen anonymiteetin takana. Mielestäni en arvostellut elokuvaa pelkästään näyttelijän ulkonäön perusteella. Mainitsen kyllä Leton kauniit silmät, mutta suosittelen lukemaan varsinaisen jutun hieman tarkemmin ja noukkimaan sieltä oleelliset arvosteluun liittyvät seikat.
Mitä tulee sitten siihen, mitä täällä kommenttilootassa sanotaan, niin jokaisella on oikeus sanoa mielipiteensä. Ja myös naisilla on oikeus nauttia mieskauneudesta ja jopa puhua siitä - vastakkaisen sukupuolen ulkonäöstä nauttiminen ei ole vain miesten oikeus. Eikä täällä kommenteissakaan kukaan oikeastaan arvostele elokuvaa pelkästään näyttelijän ulkonäön perusteella.
Noniin, nähty ;O) Minä rakastuin tähän leffaan täyttä päätä, Leto toki oli kaunis ja täydellinen valinta leffaan mutta tämä oli kuin minulle tehty. Ajatukset joita leffa herätti olivat omituisia eikä tämä tuntunut minusta lainkaan pitkältä tai venytetyltä, minä vain leijuin mukana sen minkä kerkesin ;O) vuoden parhaita!
Mikaela, minulla oli ihan samanlaisia rakastumisoireita leffan alussa. Haukoin henkeäni ja olin sitä mieltä, että tässä näytetään nyt jotain upeaa. Mutta se loppu vaan tuntui siltä kuin tekijät eivät olisi malttaneet lopettaa millään. Visuaaliselta maailmaltaan kyllä vuoden parhaita, kokonaisuutena ei.
Hauskoja kommentteja :D
Mutta itse kyllä pidin tästä elokuvasta, sopivan erilainen elokuva, että jää mieleen =)
Kiitos kommentistasi Janik!
Kieltämättä elokuva oli sen verran erilainen, että jäi mieleen - kaikki leffat kun eivät sitä tee vaan valuvat saman tien muistista pois...
Omasta mielestäni elokuva ei ollut lainkaan liian pitkä, piti tiukasti penkissä koko pituuden ajan. Leffana lähes täydellinen, ehdottomasti viiden tähden leffa.
Mainitsit arvostelussa Inceptionin, mielestäni siinä leffassa taas maistui pitkitys ja turha kikkailu, Mr. Nobodyssa kaikki tuntui menevän juuri oikein.
Mutta mielipiteitähän nämä.
Hei ihminen anonyymiteetin takana! Eipä taida olla yhtä ainoaa totuutta näissä makuasioissa ;-) Minua Mr. Nobody tosiaan alkoi puuduttaa loppua kohden, kun taas Inception piti tiiviisti penkissä kiinni loppuun saakka!
Lähetä kommentti