Pippa Lee (Robin Wright Penn) on keski-ikäinen kotirouva, joka muuttaa paljon itseään vanhemman kustantajamiehensä Herbin (Alan Arkin) kanssa ikääntyvien ihmisten asuinalueelle ja koittaa sopeutua eläkeläisten keskelle. Pippan ja Herbin lapset ovat jo aikuisia, tytär Grace (Zoe Kazan) on menestynyt sotavalokuvaaja, joka ihailee isäänsä mutta ei tule toimeen äitinsä kanssa, poika Ben (Ryan McDonald) opiskelee ja koittaa pitää myös äitinsä puolia. Ulkoisesti kaikki on juuri niin hyvin kuin amerikkalaisen ylemmän keskiluokan unelmassa voi olla.
Pippan ja Herbin naapuriin muuttaa naapurin hulttiopoika Chris (Keanu Reeves), joka on äitinsä mukaan hieman raakile. Ulkopuoliset Pippa ja Chris tuntevat sielujen sympatiaa, ja Chrisistä Pippa saa ystävän, joka auttaa häntä jopa silloin kun nainen kävelee unissaan keskellä yötä ostamaan tupakkaa.
Näennäisesti vakaan keski-ikäisen pinnan alta löytyy mielenkiintoisia paljastuksia ja salaisuuksia, jotka vaikuttavat ihmisen elämään vaikka ne kuinka pyrkisi sulkemaan pois muistoista. Wrightin Pippa on koko ajan hieman etäinen, kuin ei olisi oikein täysillä mukana menossa vaan katselisi enemmänkin sisälle päin, ja vasta Chrisin kanssa keskustelu tuntuu herättävän hänet henkiin.
Kokonaisuus on hieman epätasainen niin tarinaltaan kuin ohjaukseltaan. Muutaman kerran tulee olo, että mistäs tuo asia nyt tuli ja mihin se liittyi, mutta silti elokuva osui ja upposi minuun jollain primitiivisellä tunteiden tasolla. Ehkä Pippan hahmoon voi tietyllä tavalla samaistua, sillä se muistuttaa lohduttavalla tavalla, että elämää oikeasti voi olla myös sen jälkeen kun hurja teini-ikä on ohitse :)
Hassu asia se, että Reevesin hahmo on elokuvassa 35-vuotias ja oletettavasti Pippa on vanhempi - ainakin Chrisin äiti tuo närkästyneenä ikäeron esille. Oikeasti 1964 syntynyt Reeves on vanhempi kuin Wright: elokuvan julkaisun aikoihin Reeves oli 46- ja 1966 syntynyt Wright 43-vuotias.
Tuomio: ★★★★★
F A C T F I L E:
Alkuperäinen nimi: The Private lives of Pippa Lee
Ohjaus: Rebecca Miller
Käsikirjoitus: Rebecca Miller, oman romaaninsa pohjalta
Pääosissa: Robin Wright Penn, Keanu Reeves, Alan Arkin, Winona Ryder, Ryan McDonald, Zoe Kazan, Maria Bello, Mike Binder, Blake Lively
Valmistusmaa: USA 2009
Genre: draama / komedia
IMDb
Traileri >>
Kuvat Googletettu
8 kommenttia:
Aiai, tämä elokuva on kuin mulle tehty, luulisin! Joten seuraavaksi katsontalistalle. Kiitos kun esittelit, jotta havahduin tälle elokuvalle.
Tämä kuulostaa jotenkin heti tosi mielenkiintoiselta. En osaa edes sanoa miksi. :) Kiva kun esittelit täällä, muuten en olisi tästä varmaan kuullutkaan.
Sooloilija, voisin kuvitella, että sinä saattaisit pitää tästä :)
Riehu, oikein symppis elokuva tämä on. Ei välttämättä kaikille mieleen, koska on vähän epätasainen, mutta minussa aiheutti jotain hassuja tunteellisia värähdyksiä ja pidin kovasti :)
Minä kun tosiaan olen näyttelijäuskollinen ja Keanun pitkäaikainen fani, niin olen jo pitkään odottanut tämänkin leffan näkemistä. Käyn aina silloin tällöin IMDb:ssä läpi suosikkinäyttelijöiltäni tulossa olevia elokuvia ja merkkaan ne itselleni tulevaisuudessa katsottavien listalla. Pippa Lee on ollut sillä listalla pitkään, ja nyt vihdoin tuli dvd:llä Suomeen :)
juuh. Itse luin myös elokuvasta herra Reevesin kautta mutta jostain syystä se ei ajatuksen tasolla ihan kokonaan iskenyt, mutta kyllä se tulee katsottua. Reeves sopii minun mielestäni niin paljon paremmin toiminta rooleihin, niin sen takia tätä odotan hiukan "kauhulla".
Miten en muka ole kuullut tästä?! :O
Dalai, en tiedä minkä ikäinen olet, mutta vaikutat ainakin reilusti minua nuoremmalta. Tämä leffa on selkeästi suunnattu pääasiassa meille keski-ikää läheneville, mutta eihän sitä koskaan tiedä, vaikka sinäkin tästä pitäisit :)
Chatrin, ei kaikesta voi olla kuullut :) en minäkään olisi, jollen silloin tällöin kävisi läpi IMDbssä suosikkinäyttelijöitteni tulevien leffojen listoja.
Juuh, itse siis olen vasta parikymppinen tytönhupakko, ja sen takia nämä draamat ja romanttiset komediat ynnä muut eivät ole yleisesti ottaen minun juttuni.
Kyllähän siis niissäkin on aivan mahtavia elokuvia, mutta yleisesti ottaen aihe ei ole minulle kovinkaan kiinnostava
Dalai, tytönhupakoita tässä ollaan itse kukin, ikä vaan numeroina vaihtelee ;-) Onneksi se numero ei paljoa sanele sitä, että millainen ihminen pään sisältä on!
Myös minulla monet draamat ja romcomit saavat ihon kananlihalle. Olen aina ollut enemmän toiminnan kannalla ;-)
Lähetä kommentti