keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

Viikko aikaa osallistua Liisa Ihmemaassa -kilpailuun!

Muistutuksena, että vielä on viikko aikaa osallistua Disneyn ja Elokuvablogin järjestämään Liisa Ihmemaassa -kilpailuun, jossa voi voittaa Nightmare before Christmas -dvd:n. Kilpailu päättyy keskiviikkona 7. heinäkuuta 2010. Osallistuneita on jo yllättävänkin runsaasti (enemmän kuin koskaan, sillä tällä kertaa olen saanut useita osallistumisia myös sähköpostin kautta) kiitos siis siitä kaikille - mutta vielä mahtuu mukaan! Palkintojahan on jaossa neljä kappaletta.

Arvontaan pääset osallistumaan täällä >>

Tim Burtonin ohjaama Liisa Ihmemaassa julkaistaan dvd:llä ja blu-rayllä 2. heinäkuuta eli tämän viikon perjantaina. Kirjoitin pienen jutun Burtonin Liisasta keväällä - juttu löytyy täältä >>

Lisäksi pidemmän arvosteluni voi lukea Episodin sivulta täältä >>

Kotona katseltua: Private lives of Pippa Lee (2009) (****)


Pippa Lee (Robin Wright Penn) on keski-ikäinen kotirouva, joka muuttaa paljon itseään vanhemman kustantajamiehensä Herbin (Alan Arkin) kanssa ikääntyvien ihmisten asuinalueelle ja koittaa sopeutua eläkeläisten keskelle. Pippan ja Herbin lapset ovat jo aikuisia, tytär Grace (Zoe Kazan) on menestynyt sotavalokuvaaja, joka ihailee isäänsä mutta ei tule toimeen äitinsä kanssa, poika Ben (Ryan McDonald) opiskelee ja koittaa pitää myös äitinsä puolia. Ulkoisesti kaikki on juuri niin hyvin kuin amerikkalaisen ylemmän keskiluokan unelmassa voi olla.

Pippa itse kuitenkin tuntee itsensä ulkopuoliseksi elämässään. Ja on oikeastaan tuntenut niin koko elämänsä ajan. Hänen taustaansa valotetaan lapsuudesta, jonka hän eli lääkkeitä popsivan äitinsä (Maria Bello) varjossa ja toisaalta hurjasta nuoruudesta, jossa hän pääsi vihdoin eroon äitinsä painolastista, mutta ei oikein tiennyt mitä elämällä tekisi (nuorta Pippaa esittää suloinen Blake Lively). Silloin kuvioihin tullut älykäs ja ystävällinen Herb tuntui hengenpelastajalta.

Pippan ja Herbin naapuriin muuttaa naapurin hulttiopoika Chris (Keanu Reeves), joka on äitinsä mukaan hieman raakile. Ulkopuoliset Pippa ja Chris tuntevat sielujen sympatiaa, ja Chrisistä Pippa saa ystävän, joka auttaa häntä jopa silloin kun nainen kävelee unissaan keskellä yötä ostamaan tupakkaa.

Näennäisesti vakaan keski-ikäisen pinnan alta löytyy mielenkiintoisia paljastuksia ja salaisuuksia, jotka vaikuttavat ihmisen elämään vaikka ne kuinka pyrkisi sulkemaan pois muistoista. Wrightin Pippa on koko ajan hieman etäinen, kuin ei olisi oikein täysillä mukana menossa vaan katselisi enemmänkin sisälle päin, ja vasta Chrisin kanssa keskustelu tuntuu herättävän hänet henkiin.

Kokonaisuus on hieman epätasainen niin tarinaltaan kuin ohjaukseltaan. Muutaman kerran tulee olo, että mistäs tuo asia nyt tuli ja mihin se liittyi, mutta silti elokuva osui ja upposi minuun jollain primitiivisellä tunteiden tasolla. Ehkä Pippan hahmoon voi tietyllä tavalla samaistua, sillä se muistuttaa lohduttavalla tavalla, että elämää oikeasti voi olla myös sen jälkeen kun hurja teini-ikä on ohitse :)

Hassu asia se, että Reevesin hahmo on elokuvassa 35-vuotias ja oletettavasti Pippa on vanhempi - ainakin Chrisin äiti tuo närkästyneenä ikäeron esille. Oikeasti 1964 syntynyt Reeves on vanhempi kuin Wright: elokuvan julkaisun aikoihin Reeves oli 46- ja 1966 syntynyt Wright 43-vuotias.

Tuomio: ★★★★

F A C T F I L E:
Alkuperäinen nimi: The Private lives of Pippa Lee
Ohjaus: Rebecca Miller
Käsikirjoitus:  Rebecca Miller, oman romaaninsa pohjalta
Pääosissa: Robin Wright Penn, Keanu Reeves, Alan Arkin, Winona Ryder, Ryan McDonald, Zoe Kazan, Maria Bello, Mike Binder, Blake Lively
Valmistusmaa: USA 2009
Genre: draama / komedia
IMDb
Traileri >>

Kuvat Googletettu

maanantai 28. kesäkuuta 2010

Tulen ja jään kolmiodraama - Twilight - Epäilys (2010) (***)


Stephenie Meyerin supersuositun Twilight -vampyyrisaagan kolmas osa Epäilys (Eclipse) on mielestäni kirjana sarjan mielenkiintoisin. Siinä on sopivasti romantiikkaa, kutkuttavaa kolmiodraamaa ja mukavasti toimintaa. Siinä vaiheessa, kun kirjailijan omat tiukan vanhoilliskristilliset asenteet alkoivat nousta enemmän pintaan, tarina alkoi saada hampaita kiristäviä fiiliksiä, mutta keskenkään lukemista ei voinut jättää.

Muistan kirjan luettuani ajatelleeni, että tästä tehty elokuvaversio voisi olla mielenkiintoista katsottavaa. Ohjaaja David Sladen (Hard Candy, 30 Days of Night) käsissä tulos on erittäin viihdyttävä ja mukava - lukuunottamatta niitä ärsytyksen aiheita, jotka ärsyttivät jo kirjassakin, mutta niistähän ei voi syyttää elokuvaa, koska ne ovat mukana jo alkuperäismateriaalissa. Muistan kun ystäväni Tuomas Riskala Iltalehdestä otsikoi oman arvostelunsa sarjan edellisestä osasta Uusikuusta sanoilla "Nössövampyyri pihtaa". Minusta se oli aivan loistava kahden sanan analyysi koko sarjasta. Samaa rataa kun jatketaan tässä kolmannessa osassa, mutta vain astetta kovemmin panoksin.


Bella (Kristen Stewart) ja vampyyri-Edward (Robert Pattinson) ovat jälleen yhdessä, tällä kertaa pysyvästi, sillä Edward ei enää aio päästää Bellaa näkyvistään, ettei tälle tapahtuisi mitään pahaa. Samalla Bellan ja susi-Jacobin (Taylor Lautner) Uusikuussa alkanut ystävyys on katkolla, sillä vampyyrit ja susi-intiaanit eivät voi sietää toisiaan.

Samaan aikaan Seattlessa tapahtuu murhia ja katoamisia lähes epidemian tavoin. Alice (Ashley Greene) näkee, että jotain suurta on tapahtumassa ja paljastuukin, että joku kasaa itselleen vampyyriarmeijaa. Ja kukapas muu tämä joku olisi, ellei Bellan ikivihollinen Victoria (jota Rachelle Lefevren sijaan esittää tällä kertaa Bryce Dallas Howard, eikä läheskään yhtä vakuuttavasti). Uusi uhka saa susi-intiaanit ja Cullenin vampyyriklaanin tekemään pienimuotoisen rauhan ja taistelemaan yhdessä molemmille yhtä vastenmielistä vihollista vastaan. Myös Edward ja Jacob joutuvat tekemään yhteistyötä suojellakseen rakastamaansa Bellaa, mistä kolmiodraamana syntyy elokuvan mielenkiintoisin juttu.

Minä olin jo kirjaa lukiessani niin Team Jacob, etten voi käsittää, miksi kukaan järkevä nainen valitsisi jääkylmän vampyyrin salskean ja "kuuman" susipojan sijaan ;-)

"Because I'm hotter than you" Haha, Jacob rules =)

Epäilys toimii sarjan aikaisempia elokuvia paremmin. Vaikka Stewart edelleenkin on roolissaan kuin puupökkelö ja hahmona Bella naivilla asenteellaan ärsyttää aivan suunnattomasti, elokuva kokonaisuudessaan on jotenkin eläväisempi kuin aikaisemmat. Dialogi toimii paikoitellen loistavasti, varsinkin kolmiodraamakohtauksissa. Epäilys on mukiinmenevää fantasiaviihdettä romantiikannälkäisille, joskin pihtaaminen jatkuu edelleenkin, joten mitään kuumia seksikohtauksia on turha odotella.

Sarjan viimeinen osa Breaking Dawn julkaistaan elokuvana kahdessa osassa. IMDb:n mukaan sen ensimmäinen osa tulee teattereihin 20. marraskuuta 2011 ja toinen osa vuonna 2012. Minua ajatus tuosta neljännestä filmatisoinnista hieman mietityttää. Kirjan tarina oli mielestäni nimittäin todella häiriinnyttävä ja välillä voin lähes pahoin sitä lukiessani. Pakko se vaan oli loppuun asti lukea, jotta sai tietää miten tarina loppuu. Mutta häiriinnyttävä se oli.

Tuomio: ★★★★★

F A C T  F I L E:
Alkuperäinen nimi: The Twilight Saga: Eclipse
Ohjaus: David Slade
Käsikirjoitus:  Melissa Rosenberg, pohjautuu Stephenie Meyerin romaaniin
Pääosissa: Kristen Stewart, Robert Pattinson, Taylor Lautner, Billy Burke, Anna Kendrick, Ashley Greene, Jackson Rathbone, Peter Facinelli, Elizabeth Reaser, Nikki Reed, Kellan Lutz, Bryce Dallas Howard, Xavier Samuel, Dakota Fanning
Valmistusmaa: USA 2010
Genre: fantasia / romantiikka
IMDb
Traileri >>

Kuvat pressikuvia: Kimberley French © 2010 Summit Entertainment, LLC. All rights reserved.

sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

Kotona katsottua: My Bloody Valentine (2009) (**)


Minä tuskin olisin tarttunut tähän elokuvaan muussa tapauksessa, mutta kun halusin nähdä Jensen Acklesin muussakin roolissa kuin Supernaturalin Dean Winchesterinä. Ja toisaalta halusin laittaa "karaistu kauhulle" -projektini testiin kokonaisen pitkän elokuvan kanssa. Dvd:ssäni oli sekä 3D- että normaali 2D-versio elokuvasta ja kolmiulotteiselle versiolle mukana pahvilasit. Minä en pidä kotioloissa kolmeulotteisten elokuvien katsomisesta, koska punaviherlasit vääristävät elokuvan värimaailman ja tekevät koko elokuvasta jotenkin suttuisen. Siispä katsoin 2D-version. Tämä oli sikäli huono vaihtoehto, että My Bloody Valentine on tehty melkoisesti 3D:n ehdoilla ja kun näitä kolmeulotteisia säikyttelyjä ei erottanut, tarinan muun kökköisyyden erotti sitten sitäkin selvemmin.

Vuoden 2009 My Bloody Valentinehan on uusintafilmatisointi vuoden 1981 elokuvasta. Sitä en tietenkään ole nähnyt (kuten rakas lukijani saatoit ehkä kauhukammostani päätellä ;-) joten vertailua alkuperäiseen en voi tehdä.

Elokuva kertoo pienestä kaivoskaupungista, jossa Ystävänpäivänä joukko nuoria kuolee erään Harry-nimisen kaivostyöläisen seottua ja alettua lahdata porukkaa terävällä hakullaan. Muutamat pääsevät häneltä kuitenkin pakoon, heidän joukossaan kaivoksen omistajan poika Tom (Ackles), hänen tyttöystävänsä Sarah (Jaime King), sekä heidän ystävänsä Axel (Kerr Smith) ja Irene (Betsy Rue). Tapauksen seurauksena Tom katoaa kaupungista.

10 vuotta myöhemmin Tom palaa kaupunkiin myymään isänsä kaivosta ja törmää entiseen heilaansa Sarahiin, joka nykyisin on naimisissa kaupungin nuoren sheriffin Axelin kanssa. Taas on Ystävänpäivä ja vanhat haamut heräävät henkiin kun Harryn näköinen naamioitu ihminen alkaa kylvää kauhua. Onko Harry siis sittenkään kuollut, kuten kaupungin entinen sheriffi väittää?

Mikä elokuvassa on todella hyvää, on se, että naamioidun murhaajan henkilöllisyys säilyi minulle loppuun saakka yllätyksenä. Se on aina positiivinen asia, sillä niin usein syyllinen selviää katsojalle liian helposti. Muuten, ilman 3D-efektejä elokuva on melkoisen lattea säikyttely, jossa pääasiassa mässäillään verellä ja suolenpätkillä sekä alastomuudella. Myönnän kyllä kääntäneeni katseeni yhdessä kohtauksessa pois... ;-)

Tuomio: ★★★★★

F A C T  F I L E:
Alkuperäinen nimi: My Bloody Valentine
Ohjaus: Patrick Lussier
Käsikirjoitus:  Todd Farmer, Zane Smith
Pääosissa: Jensen Ackles, Jaime King, Kerr Smith, Betsy Rue
Valmistusmaa: USA 2009
Genre: kauhu
IMDb
Traileri >>

perjantai 25. kesäkuuta 2010

Kotona katseltua: Bandslam (2009) (***)

[Arvio on julkaistu alun perin Episodissa #6/2010 ja siitä pidennetty blogia varten] 

Will (Gaelan Connell) on koulussaan kiusattu luuseri, joka asuu kahdestaan äitinsä (Lisa Kudrow) kanssa.  Musiikista elämänintonsa ammentava Will kirjoittaa lähes päivittäin suurimmalle idolilleen David Bowielle, kertoen hänelle päiväkirjamaisesti elämästään edes odottamatta vastausta.

Willille avautuu mahdollisuus muuttaa elämänsä suunta, kun hänen äitinsä saa uuden työpaikan New Jerseystä. Uudessa koulussa hän tutustuu omalaatuiseen Sa5miin (Vanessa Hudgens) sekä kauniiseen Charlotteen (Alyson Michalka) ja oppii, että kaupungissa kaikki pyörii bändikilpailu Bandslamin ympärillä. Kun Charlotte saa tietää Willin olevan lähes nero musiikin suhteen, hänestä tehdään bändin manageri. Elämä muuttuu, mutta voiko kaikkia entisen elämän haamuja paeta?

Rokkielokuvilla on tapana osua ja upota meikäläiseen, vanhaan rokkariin. Siksipä vaikka samantyyppisiä bänditarinoita (mm. School of Rock ja The Rocker) on nähty viime vuosina useita, onnistuu Bandslam tekemään komediastaan omanlaisensa ja tuomaan tyylilajiin jotain uutta. Se on sydämellinen elokuva, jonka suonissa sykkii vahvana musiikki. Itse David Bowie tekee elokuvassa pienen cameon.

Tuomio: ★★★★★

F A C T  F I L E:
Alkuperäinen nimi: Bandslam
Ohjaus: Todd Graff
Käsikirjoitus:  Josh A. Cagan, Todd Graff
Pääosissa: Gaelan Connell, Alyson Michalka, Vanessa Hudgens, Lisa Kudrow
Valmistusmaa: USA 2009
Genre: komedia / draama
IMDb
Traileri >>

Kuvat Googletettu

torstai 24. kesäkuuta 2010

Kotona katseltua: Whip it! - Roller Girl (2009) (****)


[Arvio on julkaistu alun perin Episodissa #6/2010 ja siitä pidennetty blogia varten]

Drew Barrymoren esikoisohjaus kertoo teini-ikäisestä Blissista (Ellen Page), jota omaan nuoruudenihanteeseensa jämähtänyt äiti (Marcia Gay Harden) kuskaa kauneuskilpailusta toiseen, mutta joka ei itse oikein tiedä mitä tahtoisi. Kun Bliss törmää rullaluisteluderbyä harrastaviin, rajusti pukeutuviin ja taklaaviin naisiin, syttyy kipinä, joka pakottaa testaamaan lajia itse, vaikka onkin sen harrastamiseen liian nuori.

Vanhemmiltaan salassa treenaava Bliss pärjää lajissa hyvin ja löytää teiniangstiselle elämälleen kaivattua sisältöä. Lisäksi hän saa lähes äitihahmon Kristen Wiigin esittämästä Maggie Mayhemista. Kolhujakin sattuu, niin henkisiä rakkauselämän kolhuja kuin myös kilpailijoiden (mm. Juliette Lewis) suunnalta tulevia fyysisiä kolhuja. Lisäksi koetukselle joutuu niin ystävyys kuin suhde vanhempiinkin.

Barrymore itse näyttelee aina turvallaan ja verissä päin olevan Smashley Simpsonin roolissa, mikä on elokuvan comic relief. Lewis puolestaan on tyylilleen sopivasti kovanaama Iron Maven, joka ei helpolla halua antaa rankalla työllä ansaitsemaansa kunniaa nuoremmalleen.

Esikoisohjaukseksi Roller Girl on hyvin tasalaatuinen elokuva, joka tarkastelee elävästi tyttöjen rankempaa puolta Hollywood-komedioille tyypillisen yksiulotteisen naiskuvan sijaan. Se on aito ja lämminhenkinen kasvutarina, joka uskaltaa kulkea omia uriaan.




Tuomio: ★★★★

F A C T  F I L E:
Alkuperäinen nimi: Whip it
Ohjaus: Drew Barrymore
Käsikirjoitus:  Shauna Cross oman romaaninsa pohjalta
Pääosissa: Ellen Page, Marcia Gay Harden, Kristen Wiig, Drew Barrymore, Juliette Lewis
Valmistusmaa: USA 2009
Genre: komedia / draama
IMDb
Traileri >>

Kuvat Googletettu

keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Osallistu arvontaan - voita Tim Burtonia!

Heti edellisen arvonnan perään tulee uusi - tällä kertaa ehkä hieman enemmän blogini lukijakunnan tyylinen arvonta kuin mitä edellinen oli :)

Disney julkaisee Tim Burtonin ohjaaman ja Johnny Deppin tähdittämän ihastuttavan Liisa Ihmemaassa -elokuvan dvd:llä ja blu-ray:llä 2. heinäkuuta 2010 ja sen kunniaksi järjestetään kilpailu, jossa voi voittaa Nightmare Before Christmas -dvd:n - jouluelokuvahan nyt sopii täydellisesti näin juhannuksen tienoille ;-) Kilpailussa arvotaan neljä kappaletta näitä Burtonin tuottamia ja käsikirjoittamia, ja Henry Selickin ohjaamia animaatioita.

Arvontaan voit osallistua jättämällä kommentin tähän viestiin nimimerkin kanssa (älä kuitenkaan yksityisyytesi suojaamiseksi jätä sähköpostiosoitettasi) tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen: elokuvablogi.com (at) gmail.com.

Kilpailu kestää kaksi viikkoa - ja päättyy keskiviikkona 7. heinäkuuta kello 18.00. Kaikki tähän mennessä kilpailuun ilmoittautuneet osallistuvat arvontaan, jonka neljä voittajaa julkaistaan torstaina 8. heinäkuuta tässä blogissa - muistathan saapua silloin tarkistamaan, osuiko arvontaonni sinun kohdallesi!

Kuten edellisessäkin Disneyn kanssa järjestetyissä arvonnoissa, myös tässä palkinnot lähetetään voittajille suoraan Disneyltä, minä toimin tietojen välittäjänä :)

Arvonnan tehtävä:  

Mitä mieltä sinä olet Tim Burtonin elokuvista? Miksi niistä pidät tai et pidä? 
Entä mikä on sinun Burton -suosikkisi?



Kirjoitin pienen jutun Burtonin Liisasta kun sen kahteen otteeseen teatterissa keväällä näin - juttu löytyy täältä >>
Lisäksi pidemmän arvosteluni voi lukea Episodin sivulta täältä >>

tiistai 22. kesäkuuta 2010

Supernatural, Season 5, jaksot 6-10


Supernaturalin vitoskausi, jaksot 6-10 - jaksokohtaiset höpötykset SPOILERIVAROITUKSELLA



Blogin ensimmäinen muotikuva ;-)


Sarjassamme "Järkevä ja aikuismainen pukeutuminen" Elokuvablogin järkevä ja aikuismainen bloggari esittelee uusimman fanituspaidan, joka eilen saapui postissa ;-)

Täällä ei kuuluta Team Edwardiin eikä Team Jacobiin vaan tällä kertaa johonkin ihan muuhun! Minusta nämä fanituspaidat ovat ihan älyttömän hauskoja, koska olen sen verran "lapsellinen" että minusta on mukava näyttää maailmalle, että hei minäpä fanitan tätä-ja-tätä. Joskus parikymppisenä olin sitä mieltä, että nyt kai sitä on niin aikuinen, ettei enää voi pitää esimerkiksi bändipaitoja. Sitten lähempänä kolmeakymppiä tulin siihen tulokseen, että paskat siitä, mitä muut ihmiset ajattelee, minähän saan pukeutua juuri niin kuin itse haluan! Ja näyttää muillekin, että minä pidän Children of Bodomista, Ramonesista, Star Warsista, Harry Potterista.... ja nyt uusimpana Supernaturalista :)

maanantai 21. kesäkuuta 2010

Mitä kuuluu, kukkuluuruu!

Viime aikoina on tullut tehtyä ihan älyttömän paljon töitä päivätöissä ja olen sen vuoksi ollut ihan rättipoikkiväsynyt. Vaikka olenkin iltaisin myös katsellut melko paljon elokuvia, niin noista katsotuista elokuvista ei ole sitten ehtinyt oikein kirjoitella. Kaikenlaisia ideoita on muutenkin juttujen aiheeksi muhimassa vaikka miten monta, mutta toistaiseksi ne ovat vasta luonnos- tai peräti vain otsikkoasteella. Kyllä täältä taas jossain vaiheessa noustaan :)

Leffateatteriin en ole ehtinyt aikoihin, vaan olen katsellut leffoja ihan kotona. Teatterissa olisi muutamia sellaisia, joita todella haluaisin nähdä, kuten vaikkapa A-Team, josta olen kuullut pääasiassa positiivisia kommentteja ja se trailerinsa perusteella vaikuttaa kunnolliselta aivot narikkaan toimintahutulta, mistä yleensä pidän.

Ensi viikolla olisi leffaan tulossa sitten Twilight-sarjan kolmas osa Epäilys, jonka näkemistä odotan myös. Onhan tämä sarja tietyllä tavalla kuitenkin kiehtova, vaikka siinä niin moni asia ärsyttääkin. Tämän osan on ohjannut David Slade, aikaisemmin tunnettu pääasiassa musiikkivideoiden ohjaajana sekä elokuvista Hard Candy (2005) ja 30 Days of Night (2007). Kirjanahan Epäilys on ehkäpä sarjan mielenkiintoisin, joten siksikin tämä pitää nähdä.

Pari viikkoa sitten vietin lähes kaiken vapaa-aikani katsomalla Supernaturalin viitoskautta. Siitä on tulossa taas jutut samaan malliin kuin edellisistäkin (ensimmäinen satsi tuossa alla), kunhan vaan ehdin kirjoittaa kaikki muistiinpanoni puhtaaksi, sekä tietysti kaivella netistä muutaman kuvan jutun seuraksi - tässä sarjassa kun myös tämä visuaalinen puoli on tärkeä, kuten kaikki sarjaa seuranneet naispuoliset katsojat varmasti allekirjoittavat ;-)

Olen myös sivistänyt itseäni, sillä aika ajoin huomaan, etten ole nähnyt jotain elokuvaa, jonka "kaikki muut" ovat nähneet. Jostain syystä esimerkiksi Clint Eastwoodin ohjaamat elokuvat ovat jääneet vähäiselle katselulle, mutta nyt olen päivittänyt tätä aukkoa elokuvasivistyksessäni - onneksi meillä on toimiva kirjasto! Katsottu on nyt jo Hiljaiset sillat, Menneisyyden ote sekä Million Dollar Baby. Armoton odottaa vielä hyllyssä. Jossain vaiheessa kirjoittelen näistäkin.

Niin, ja katsoin viikonloppuna myös kauhua! Siis minä! :) My bloody Valentine. Siksi kun siinä on ihanainen Jensen Ackles. Ja siitäkin elokuvasta sitten myöhemmin lisää.


Mitäs sinulle kuuluu? :)

Supernatural, Season 5 - jaksot 1-5


Supernaturalin viitoskausi - jaksokohtaiset ajatelmat entiseen tapaan SPOILERIVAROITUKSELLA

sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Mötley Crüen tahtiin - Hot tub time machine (2010) (***)


[Arvio on julkaistu alun perin Episodissa #6/2010]

Elämän kolhimat kaverukset Adam (John Cusack), Nick (Craig Robinson) ja Lou (Rob Corddry) lähtevät Loun itsemurhayrityksen jälkeen ”maailman cooleimpaan hiihtokeskukseen” rentoutumaan poikaporukalla – tarkoituksena sekoilla ja vetää järjettömät määrät viinaa. Mukana seuraa Adamin nuori sisarenpoika Jacob (Clark Duke), jolla on hieman vaikeuksia sopeutua vanhempien miesten seuraan.

Parhaat päivänsä nähnyt hiihtokeskus saattoi olla maailman coolein 1980-luvulla, mutta nyt se muistuttaa lähinnä vanhainkotia, jossa laukkuja raahaa kiukkuinen, yksikätinen Phil (Crispin Glover). Miehet eivät kuitenkaan lannistu, vaan lataavat itsensä täyteen alkoholia ja hyppäävät huoneensa terassilla sijaitsevaan poreammeeseen – ja samalla 80-luvulle.

Tuohon aikaan Adamilla kumppaneineen oli elämä edessä: Nick toimi laulajana nousevassa bändissä, Adam seurusteli suloisen Jennien (Lyndsy Fonseca) kanssa ja Iron Maiden -paitaisella Loulla oli vielä hiukset, joskin myös taipumuksena saada turpiinsa. Tuolloin myös Philillä oli kaksi kättä ja hiihtokeskus täynnä neonväreihin sonnustautuneita teinejä kiljumassa Poisonin konsertissa.


Aikakoneena toiminut amme menee prosessissa epäkuntoon ja sen korjaajaksi ilmaantuu Chevy Chasen esittämä mystinen mies. Palatakseen takaisin nykyaikaan nelikon pitää odottaa ammeen korjautumista ja siinä samalla välttää tekemästä muutoksia aikajatkumoon. Tämä onkin hieman hankalampi homma, sillä vaikka kuinka yrittäisi, iän tuoma kokemus saa miehet toimimaan toisin kuin nuorena ja naiivina parikymmentä vuotta aikaisemmin. Ja toisaalta, eivät elämässään epäonnistuneet miehet joitakin muutoksia panisi edes pahitteeksikaan. Ainakin koko elämänsä turpiinsa saanut Lou on sitä mieltä, kun joutuu elämään toiseen kertaan 80-luvulla kokemansa nöyryytykset.

Miksi Phil menettikään toisen kätensä, kuka on Jacobin salaperäinen isä, miksi Nick ei aikuisena enää laula, kuka löi Adamia haarukalla silmään ja miksi Lou yritti itsemurhaa? Kasarikankkunen haluaa olla tämän kesän hittikomedia viime vuoden Kauhean kankkusen tyyliin. Kutkuttavan hauskasta ideastaan huolimatta se jää hieman edeltäjäänsä heikommaksi, mutta on silti vetävä ja hyvän musiikin siivittämä sekoilukomedia.
Kasarikankkusen suurimpia vahvuuksia on se, että siinä on uskallettu jippoilla rohkealla tavalla ajan kanssa. Menneisyydessä tehdyillä muutoksilla kun on melkoisen radikaaleja vaikutuksia nykypäivään. Nuoren Jacobin isä-kysymyksen paljastumisesta tulee mieleen yksi parhaita aikamatkailuun liittyviä komedioita, Robert Zemeckisin ohjaama Paluu tulevaisuuteen (1985), sillä molemmissa on vaarana, etteivät kyseisen henkilön vanhemmat kohtaakaan ja henkilö haalistuu pois aikajatkumosta.

Cusack, Corddry ja Robinson rakentavat hieman kummallisen kaverikolmikon, jonka ystävystymistä ihmettelee alun perinkin. Kolmikosta ylitse muiden nousee Corddry, jonka paikoitellen hyvinkin ylinäytelty hahmo muotoutuu ristiriitaisuutensa takia mielenkiintoisimmaksi.

Ohjaajan pallilla istuvalle Steve Pinkille Kasarikankkunen on vasta toinen pitkä ohjaustyö. Hänet on aikaisemmin paremmin tunnettu näyttelijänä ja tuottajana, minkä lisäksi hän on osallistunut mm. Stephen Frearsin ohjaaman High Fidelityn (2000) käsikirjoitukseen. Kasarikankkusessa Pink onnistuu mainiosti tuomaan varsinkin 80-luvulla nuoruutensa eläneille roppakaupalla nostalgiaa neonväristen hiihtoasujen, takatukkien, tupeerausten ja Mötley Crüen myötä. Se on hömppää, joka naurattaa paikoitellen aidosti.


Tuomio: ★★★★★

F A C T  F I L E:
Alkuperäinen nimi: Hot tub time machine
Ohjaus: Steve Pink
Käsikirjoitus:  Josh Heald, Sean Anders, John Morris
Pääosissa: John Cusack, Rob Corddry, Craig Robinson, Clark Duke, Crispin Glover
Valmistusmaa: USA 2010
Genre: komedia
Ensi-ilta: 18. heinäkuuta 2010
IMDb
Traileri >>

Kuvat Googletettu

perjantai 18. kesäkuuta 2010

Kevyttä kesäkomediaa - Aivan liian hotti (2010) (***)


[Arvio on julkaistu alunperin Episodissa #6/2010 ja siitä päivitetty 18.6.2010]

Kesä on perinteisesti komedioiden aikaa. Tämän kesän ensimmäisten joukossa teattereihin saapui Aivan liian hotti - tarina nuoren miehen ja nuoren naisen ihastumisesta toisiinsa. Ja kaikesta siitä, mikä pyrkii heittelemään kapuloita heidän suhteensa rattaisiin. Koukkuna tässä on se, että tyttö on kaunis ja menestynyt, poika taas tavallinen mattimeikäläinen.

Kirk (Jay Baruchel) on lentokentän turvamiehenä työskentelevä elämäänsä kyllästynyt nörtti, joka haaveilee lentäjän urasta, mutta ei saa tehtyä asialle mitään. Hän suunnittelee paluuta yhteen entisen tyttöystävänsä Marnien (Lindsay Sloane) kanssa, mutta tämä onkin jo ehtinyt etsiä muuta seuraa. Lisäksi Kirkin vanhempien kanssa ystävystynyt Marnie alkaa kortteerata uuden poikaystävänsä kanssa Kirkin kotona.

Kirkiä masentaa, eivätkä hänen kaverinsa Stainer (T.J. Miller), Jack (Mike Vogel) ja Devon (Nate Torrence) asiaa helpota, sillä he ovat suurin piirtein yhtä masentavassa tilanteessa. Hauskuutta elämään nuorukaiset repivät ahdistelemalla lentokentän turvatarkastukseen saapuvia kauniita naisia.

Kun upea Molly (Alice Eve) unohtaa puhelimensa turvatarkastukseen, alkaa tapahtumasarja, joka johtaa hänen ja Kirkin yhteiseen illanviettoon. Miehen mahdollisuuksiin kaunottaren suhteen eivät kuitenkaan voi uskoa Kirkin kaverit, perhe eikä entinen tyttöystäväkään – heidän mielestään täyden kympin Molly nyt yksinkertaisesti painii täysin eri sarjassa.

Joskus maailmassa kuitenkin tapahtuu ihmeitä ja kaunotar voi rakastua hirviöön. Se kuitenkin vaatii hirviöltä kovaa itsetunnon ja -luottamuksen kasvua, jotta voi uskoa olevansa kaiken tämän onnen ”arvoinen”.

Aivan liian hotti on nuoren miehen perinteinen kasvutarina höystettynä hyppysellä romantiikalla ja alapäähuumoria. Trailerin perusteella luvassa ei ole kovinkaan älykäs elokuva, mutta lopputulos yllättää positiivisesti. Elokuva tarkastelee humoristisesti ihmissuhteiden erilaisuutta ja sitä, mitä me itse ajattelemme itsestämme ja toisaalta mitä kuvittelemme muiden ajattelevan meistä. Se muistuttaa sisäisestä kauneudesta ja kyseenalaistaa ulkoisen kauheuden, sillä ulkoisesti 5 voi olla sisäisesti 10.


Hintelä Baruchel (Tropic Thunder, Fanboys) sopii rooliinsa itsestään epävarmana Kirkinä, sillä samalla kun hän kiemurtelee häpeästä lähes jokaisena hetkenä, hänestä huokuu sisäistä karismaa. Eve Mollynä puolestaan on niin sisältä kuin ulkoakin suloinen, fiksu ja sympaattinen nuori nainen, jonka voi ymmärtää ihastuvan perinteisestä mallista poikkeavaan poikaan. Brittiläinen Eve nähdään tänä kesänä myös toisessa elokuvassa, sillä hänellä on rooli Sex and the City 2:ssa.

Aivan liian hotti ei ota itseään liian vakavasti. Siinä on elementtejä, joiden pohjalta olisi voinut saada aikaan loistavan kesäkomedian, mutta mukaan on sisällytetty hieman liikaa stereotyyppistä jenkkikomediaa ja perinteisiin sekoilukomedioihin kuuluvaa härdelöintiä sekä sukuelinten ihmettelyä. Hyvän mielen siitä kuitenkin saa.

Tuomio: ★★★★★

F A C T  F I L E:
Alkuperäinen nimi: She's out of my league
Ohjaus: Jim Field Smith 
Käsikirjoitus:  Sean Anders, John Morris
Pääosissa: Jay Baruchel, Alice Eve, T.J. Miller, Mike Vogel, Lindsay Sloane
Valmistusmaa: USA 2010
Genre: komedia
Ensi-ilta: 11. heinäkuuta 2010
IMDb
Traileri >>

Kuvat Googletettu

torstai 17. kesäkuuta 2010

When 900 years you reach...

Kirjoittelen harvemmin henkilökohtaisuuksia, mutta nyt ajattelin tavoistani poiketen avautua hieman. Jo viime viikolla asia alkoi mieltäni painaa ja olikin sitten hassua, kun blogiystäväni Mikaela ehti siinä samoihin aikoihin hieman samaa asiaa sivuta. Aihe kun on monille tuttu. Nimittäin ikä, ja miten eri tavoin ihmiset siihen suhtautuvat ja miten se vaikuttaa eri tavalla eri ihmisiin.

Minä nimittäin aloin tuntea itseni viime viikolla hyvin, hyvin vanhaksi ja väsyneeksi. Enhän minä nyt mikään vanha ole, mutta aloin miettiä monenlaisia ikään liittyviä asioita - pääasiassa uran ja työelämän näkövinkkelistä. Olen nimittäin jo pitkään haaveillut erilaisen työn tekemisestä kuin mitä nyt päivätyökseni teen, mutta alanvaihto tuntuu hankalalta ja siihen on monta syytä. Yksi niistä tuntuu olevan juurikin ikä.

Jos haluaisin jatkaa tällä nykyisellä urallani, mutta vaikkapa vaihtaa työpaikkaa, en kokisi ikääni ongelmaksi, sillä minulla on sen verran monen vuoden työkokemus digitaalisesta markkinoinnista ja palvelunkehityksestä takanani. Mutta mikäli haluaisin vaihtaa alaa kokonaan, uudessa tehtävässä aloittaisin lähestulkoon nollasta - olisin siis tehtävien suhteen "juniori". Siispä olenkin alkanut miettiä, mitä ajattelevat työnantajat, jotka saavat hakemuksen neljääkymppiä lähenevältä ihmiseltä, kun tehtävä soveltuisi hyvin vasta muutaman vuoden työelämässä olleelle alle kolmekymppiselle. Ajattelevatko he jo hakemuksen nähdessään, että olen liian vanha?

Tämä on hankala asia, sillä itse pidän itseäni ainakin henkisesti nuorekkaana, joissakin asioissa jopa nuorekkaampana kuin mitä olin 10 vuotta sitten. Mutta cv:ssäni lukee syntymäajan kohdalla jotain muuta kuin mitä pääni sisällä tuntuu. Ihmisille, jotka minua eivät tunne, ikäni on numero, kun taas minut tuntevat ihmiset tietävät paremmin.

On alkanut tuntua, että sitä on työelämän kannalta aina väärän ikäinen. Alle kolmekymppisenä sitä ei ollut minkäänlaista kokemusta, kolmekymppisenä taas parhaassa lapsentekoiässä ja alkaako sitä neljää kymppiä lähestyessä olla liian vanha? Silti tuntuu, että tähän ikään mennessä kaikki jo olettavat, että sitä ihminen tietäisi mitä haluaa olla isona ja että ei haikaile muutoksia. No mutta entäs jos ei vieläkään oikein tiedä, miksi haluaa isona?

Tällainen väärien valintojen ihminen (opiskellut esim ihan väärää alaa) olen ollut koko ikäni ja yrittänyt sitten kokemuksen kautta saada kredibiliteettiä aloilla, jotka kiinnostavat, mutta joille en ole kouluttautunut. Ihan sitä joskus kadehtii niitä, jotka ovat aina tienneet mitä haluavat ja ovat jo pienestä pitäen suuntautuneet tekemään sydämen asiaansa ihan työkseenkin asti eikä heidän ole tarvinnut kulkea kaikkia polkuja mutkien kautta. Jotkut taas kiertää jokaisen kiven ja kannon. Menevät kantapään kautta.

Ikä on vain numero ja eniten merkkaa se, miltä itsestä tuntuu ja mitä pään sisällä liikkuu. Mutta ajattelevatko kaikki näin?

tiistai 15. kesäkuuta 2010

Inhimillinen Morrison - When you're strange (2009) (****)


Tom DiCillon ohjaama dokumentti legendaarisesta The Doorsista ja sen vielä legendaarisemmasta nokkamiehestä Jim Morrisonista on inhimillinen katsaus elämää suuremman rokkitähden elämään. Se sisältää ennen julkaisematonta, Morrisonin itsensä elokuvaopiskelijana kuvaamaa materiaalia, jota dokumentin maailmanensi-illassa Sundancen elokuvafestivaaleilla oltiin epäilty huijaukseksi.

Dokumentti seuraa Morrisonin elämää ujosta elokuvaopiskelijasta koko maailman palvomaksi idoliksi ja esittää draaman kaaren nuorukaisesta Liskokuninkaaksi ja aina Pariisin Père-Lachaiselle saakka. Dokumentin kertojaäänenä kuullaan Johnny Depp.

Erittäin hyvää tässä dokumentissa on se, että Morrisoniin yleensä kohdistuva henkilöpalvonta ei korostu, vaan tilaa annetaan ihmiselle, joka ei välttämättä ollut kovin helppo tapaus läheisilleen - miehelle, jonka kaikki huume- ja viinasekoilut eivät olleet cooleja, vaan pikemminkin säälittäviä ja suoraan sanoen inhimillisiä. Ja kun ajattelee, miten järkyttävän nuori Morrison olikaan uransa huipulla...

Morrisonin kiivas elämä on dokumentin pääosassa, mutta tilaa saa myös Doorsin upea musiikki ja sen luominen - sekä luomisen tuska. Itselleni dokkarissa tuli Doorsista yhtyeenäkin paljon uutta ja muusikoiden juurista sekä heidän taustojensa vaikuttamisesta omaperäisen musiikin syntyyn annetaan mielenkiintoista tietoa. Tilaa annetaan hieman myös kitaristi Robby Kriegerille, joka oli vastuussa suurimmasta osasta Doorsin hiteistä, mutta Ray Manzarek ja John Densmore jäävät kovasti taustalle.

Dokumentista puuttuvat kokonaan tyyppilliset puhuvat päät ja tarina on kasattu alkuperäismateriaalista, Doorsin musiikista ja kertojaäänestä. Tämä tekee siitä elokuvamaisemman seurata verrattuna siihen, että mukana olisi haastattelu toisensa jälkeen.

Pidin kovasti vuonna 1991 ilmestyneestä Oliver Stonen ohjaamasta fiktiivisestä The Doors -elokuvasta, jossa Morrisonia ansiokkaasti esittää Val Kilmer, mutta vanhana Doors-fanina nautiskelin sydämeni kyllyydestä tästä aidosta materiaalista. Suosittelen kaikille, joiden sydän hypähtää Doorsin musiikin alkaessa soida radiossa.

 Tuomio: *****

F A C T  F I L E:
Alkuperäinen nimi: When you're strange
Ohjaus ja käsikirjoitus: Tom DiCillo
Pääosissa: Johnny Depp (kertoja), Jim Morrison, John Densmore, Robby Krieger, Ray Manzarek
Valmistusmaa: USA 2009
Genre: dokumentti
Ensi-ilta: 2. heinäkuuta 2010
IMDb
Traileri >>

sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Koivusalo -arvonnan voittajat arvottu!

Täällä Pohjantähden alla -kilpailu päättyi perjantaina ja Timo Koivusalo -dvd-boxin voittajat on nyt arvottu!

Osallistumisia arvontaan tuli kaikenkaikkiaan 20, joista 17 blogin kommenttilaatikon kautta ja kolme sähköpostilla. Arvonta suoritettiin perinteiseen tapaan sokkona lappuarvontana. Ikävä kyllä yleensä onnettarena toiminut pikkuprinsessa estyi tehtävästä mummolareissun takia tänä viikonloppuna, joten jouduin hoitamaan onnettaren tehtävän itse.


Lisäksi kunnollinen kameramme on samalla reissulla pikkuprinsessan kanssa, joten jouduin ottamaan kuvat vuosien käytössä kolhiintuneella nokialaisellani... Suokaa siis anteeksi kuvien kammottava laatu!


Kolme Koivusalo -boxia, jotka sisältävät elokuvat Kalteva torni, Kaksipäisen kotkan varjossa, Sibelius, Rentun Ruusu ja Kulkuri & Joutsen voittivat seuraavat kolme, kaikki kommenttilaatikon kautta osallistunutta:



PIA,

TONI

ja

KOIRA HELVETISTÄ

Pyydän Piaa, Tonia ja Koiraa helvetistä lähettämään yhteystietonsa osoitteeseen elokuvablogi.com (at) gmail.com viimeistään pe 18. kesäkuuta 2010, ja toimitan ne sitten eteenpäin Disneylle palkintojen lähettämistä varten!

Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistumisesta!

lauantai 12. kesäkuuta 2010

Supernatural, season 4 - jaksot 17 - 22

Supernaturalin neloskauden jaksot 11-16 - jaksokohtaiset fiilikset sekä koko kauden yhteenveto SPOILERIVAROITUKSELLA


perjantai 11. kesäkuuta 2010

Koivusalo -kilpailu päättynyt!

Täällä Pohjantähden alla -kilpailu on nyt suljettu ja arvontaan ei voi enää osallistua. Arvonta suoritetaan sokkoarvontana viikonlopun aikana ja voittajat ilmoitetaan täällä ensi maanantaina. Yhteenveto kilpailuun liittyneestä tehtävästä on tulossa sitten myöhemmin.


Kiitos kaikille osallistumisesta ja onnea arvontaan!

Viimeinen tilaisuus osallistua - Koivusalo-boxin -arvonta päättyy tänään!

Tänään perjantaina 11. kesäkuuta illalla klo 18 päättyy Täällä Pohjantähden alla -kilpailu, jossa on palkintona 3 kappaletta Timo Koivusalo -dvd-boxeja. Muistahan osallistua, mikäli et ole vielä niin tehnyt! Mikäli sinua arveluttaa kirjoittaminen kommenttikenttään, voit aina osallistua sähköpostinkin kautta - lähetät vain vastauksesi osoitteeseen elokuvablogi.com (at) gmail.com.

Arvontaan pääset osallistumaan täällä >>

Arvio Koivusalon ohjaamasta Täällä Pohjantähden alla -elokuvasta puolestaan löytyy täältä >>

Arvonta suoritetaan viikonlopun aikana ja voittajat julkistetaan täällä maanantaina. Tiedoksi, että sähköpostilla osallistuneiden (joita siis tällä kertaa on enemmän kuin aikaisempien arvontojen yhteydessä) koko nimiä ei julkaista täällä vaan käytän julkistuksessa vaikkapa etunimeä tai toivottua nimimerkkiä, mikäli arpaonni kohdalle sattuu, ja ilmoitan sitten heille henkilökohtaisesti sähköpostilla.

Kuva elokuvasta Täällä Pohjantähden alla

torstai 10. kesäkuuta 2010

Tulossa kesäkomediaa: Hot tub time machine (ensi-ilta 18.6.)

Kesäkuun 18. päivä on teattereihin tulossa lisää kesäkomediaa: Hot tub time machine. Tämän elokuvan idea on ihan päättömän hauskan kuuloinen: kolme elämäänsä kyllästynyttä kaverusta sekä yhden heistä sisarenpoika lähtee vetämään lärvit hiihtokeskukseen, joka oli kovastikin in 20 vuotta aikaisemmin. No, enää se ei ole niin mahtava, mutta lärvit siellä voi edelleen vetää ja pulikoida porealtaassa - joka, hupsis vaan, onkin aikakone ja vie äijät takaisin kultaiselle (vai pitäisikö sanoa neonväriselle) 80-luvulle.

Nelikkona nähdään John Cusack, Rob Corddry, Craig Robinson ja Clark Duke, muissa rooleissa mm. Grispin Clover sekä Chevy Chase.

Trailerin voi tsekata myös täältä >>

keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Kesäkuun poika, Johnny Depp (s. 9.6.1963)

Kesäkuun pojaksi valikoitui vuoden 2010 kalenterissa Kentuckyssä kesäkuun 9. päivä 1963 syntynyt John Christopher Depp II, joka täyttää tänään 47 vuotta. Kolmen Oscarin ehdokas (2004: Pirates of the Caribbean: The Curse of the Black Pearl, 2005: Finding Neverland ja 2008: Sweeney Todd) Depp on mielestäni yksi tämän hetken karismaattisimpia ja lahjakkaimpia näyttelijöitä, ja yksi suurimpia näyttelijäsuosikkejani.

Olisikohan se ollut Cry-Baby ensimmäinen Depp-leffa, jonka silloin pikkutyttönä näin? Joka tapauksessa muistan, kuinka minulla oli Cry-Baby -leffan jostain lehdestä repäisty sivun kokoinen kuva seinällä kaikkien hevareiden joukossa. Silloin nuorena kun itsellä oli tapana päällystää kaikki seinät bändi- yms. kuvilla.

Se elokuva, joka kuitenkin lopullisesti teki minusta suuren Johnny -fanin, oli Gilbert Grape ja sen jälkeen olen hänen uraansa mielenkiinnolla seurannut (kuten myös samassa elokuvassa Deppin pikkuveljeä esittävän Leonardo DiCaprion, joka teki siinä yhden parhaista roolisuorituksistaan). Depp on The Captain, loistoäijä, mielenkiintoinen, mystinen persoona, josta voisi kirjoittaa vaikka romaanin, mutta postaanpa sen sijaan pari kuvaa :)




"Anything I've done up till 27 May, 1999 was kind of an illusion, existing without living. My daughter, the birth of my daughter, gave me life."


"The only creatures that are evolved enough to convey pure love are dogs and infants."

"I'm an old-fashioned guy . . . I want to be an old man with a beer belly sitting on a porch, looking at a lake or something."



"When I see someone who just follows their dream and succeeds, and just does basically what they want to do and doesn't have to answer to anyone, obviously not harming anyone, that's great."

"I was a weird kid. I wanted to be Bruce Lee. I wanted to be on a SWAT team. When I was five, I think I wanted to be Daniel Boone."

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Supernatural, season 4 - jaksot 11 - 16

Supernaturalin neloskauden jaksot 11-16 - jaksokohtaiset fiilikset SPOILERIVAROITUKSELLA


Kotona katsottua: Täällä Pohjantähden alla (2009) (***)

 Oli suo, kuokka ja Jussi...

Väinö Linnan klassikkoromaanitrilogian kahteen ensimmäiseen osaan pohjautuva Täällä Pohjantähden alla kertoo Koskelan perheen tarinan viime vuosisadan alusta. Se on samalla kuvaus rakkaudesta ja perheen  selviytymiskamppailusta, mutta myös historiaan pohjautuva kuvaus kapinasta ja luokkarajat rikkovasta sisällissodasta.

Koskelan perheen isä, Jussi (Risto Tuorila) raivaa omin käsin kirkkoherralta vuokraamastaan suosta maatilan, johon rakentaa oman talon. Tuohon taloon syntyy Akseli, jörö jo poikasena, aikuisena vielä enemmän. Akseli (Ilkka Koivula) on oikeamielinen nuori mies, joka nai Elinansa (Vera Kiiskinen), perustaa isänsä rakentamaan taloon perheen, mutta ei voi kuitenkaan ummistaa silmiään työläisten kokemalle vääryydelle ja sorrolle. Yhdessä Heikki Nousiaisen näyttelemän Halmeen kanssa he perustavat työväenliikkeen, joka jossakin vaiheessa yhtyy punakaartiin. Sillä tavalla Akseli joutuu etulinjaan punaisten ja valkoisten väliseen sisällissotaan.

Linnan romaanin filmasi edellisen kerran Edvin Laine vuonna 1968. Kansakuntamme historiaa ja sen suurmiehiä kuvaamaan ryhtynyt Timo Koivusalo teki elokuvalle "mollbergit" (viitaten Rauni Mollbergin uusintaan Laineen Tuntemattomasta sotilaasta), eikä jälki ole yhtään hassumpaa. Kolmetuntinen eepos pitää sisällään perinteistä kansallisromantiikkaa liinaharjahevosineen ja heinäpeltoineen sekä kuvausta suomalaisesta sisusta ja järkähtämättömästä luonteenlujuudesta. Se myös kertoo sisällissotamme mielettömyydestä. Tv-elokuvamainen tunnelma hieman latistaa tarinan syvyyttä ja ilmassa on myös perinteistä hahmojen jäykkyyttä ja tietynlaista epäuskottavuutta, mikä on ikävä kyllä hyvin tyypillistä kotimaisille elokuville.

Elokuvassa vilahtavat mukana ainakin pikkurooleissa lähes kaikki tunnetut suomalaiset näyttelijät.

Täällä Pohjantähden alla II tulee teattereihin syksyllä 2010, 24. syyskuuta.

 Tuomio: *****

F A C T  F I L E:
Ohjaus: Timo Koivusalo
Käsikirjoitus: Timo Koivusalo, pohjautuu Väinö Linnan romaaniin
Pääosissa: Ilkka Koivula, Heikki Nousiainen, Vera Kiiskinen, Risto Tuorila, Mikko Nousiainen, Hannu-Pekka Björkman
Valmistusmaa: Suomi 2009
Genre: draama, sota
IMDb
Traileri >>





Muistathan vielä elokuvaan liittyvän Timo Koivusalo -dvd-boxin arvonnan! Osallistumisaikaa on perjantaihin 11.6. asti :)

maanantai 7. kesäkuuta 2010

Supernatural, season 4 - jaksot 6 - 10

Supernaturalin neloskauden jaksot 6-10 - jaksokohtaiset mietelmät SPOILERIVAROITUKSELLA



lauantai 5. kesäkuuta 2010

I ♥ Jersey

Olen kasvanut lähes riippuvaiseksi nettishoppailusta. Aloitin sen turvallisesti Amazonilla (jenkkilän com ja Brittien co.uk) vuosia sitten ja ihmettelin jo silloin, miten jonkin kirjan tilaaminen saattoikin maksaa niin paljon vähemmän kuin jos olisin käynyt sen saman kirjan ostamassa vaikkapa Akateemisesta kirjakaupasta.

Tilaan ostokseni kuitenkin mieluummin Euroopasta (paitsi kirjat, sillä niillä tulliraja ja vero ovat paljon alhaisemmat kuin muilla tuotteilla), koska inhoan jenkkilän tullien kanssa säätämistä. Harmittelinkin sitä, että Euroopan puolella tuntui olevan niin paljon vähemmän nettikauppoja, tai ainakaan edullisia sellaisia. Sitten tuli Jersey, ihana Jersey, josta tilattavissa tuotteissa on postimaksukin mukana! Ei enää miettimistä, miten paljon postikuluja mukaan tulekaan Suomeen tilatessa - jos dvd maksoi 4 euroa, se oli kokonaisuudessaan 4 euroa.

Suosikkini on pitkään ollut Play.com, josta tilaan lähes kaikki elokuvani ja tv-sarjani, ison osan kirjoista ja jopa joitain vaatteitakin. Leluja ja gadgettejä eivät ikävä kyllä myy Britannian ulkopuolelle. Playllä on vähän väliä mahtavia tarjouksia, joista löytää kivoja yllätyksiä edulliseen hintaan. Ja jos elokuva kotiin kannettuna maksaa sen neljä tai viisi euroa, jaksanko lähteä vuokraamaan sitä? En jaksa, vaan tilaan itselleni.

Play on siinä mielessä loistava paikka, että sieltä löytyy paljon sellaisiakin elokuvia, joissa on suomenkieliset (tai ainakin englanninkieliset) tekstitykset. Kannattaa silmäillä leffojen tekniset tiedot!

Toinen myöskin Jerseyssä sijaiseva, suosikikseni noussut nettikauppa on Feel Unique. Se on kosmetiikkaan ja hiustuotteisiin erikoistunut kauppa, joka myy huomattavasti Suomen hintoja halvemmalla esimerkiksi suosikkimerkkiäni TIGIä, ja kuten Playllä, postikulut kuuluvat hintaan. Toimitus ei ole yhtä jouhevaa kuin Playllä, mutta hieman kärsivällisyyttä peliin ja aina ne paketit ovat perille tulleet.

Uusin tuttavuuteni on Book Depository, niin ikään Jerseyssä sijaitseva nettikirjakauppa, joka toimii samalla periaatteella kuin edellä mainitut nettikaupat. Ystäväni sitä viime viikonloppuna suositteli, sanoi, että kirjat siellä ovat huomattavasti Amazonia edullisemmat. Pistin juuri kaupan testaukseen ja tilasin sieltä ensimmäisen kirjani (joka tosin ei ollut kuin 20 senttiä Playtä halvempi, mutta halusin testata tämän kuitenkin, jatkoa ajatellen).

Onko sinulla suosikkinettikauppoja, joita ilman et tunnu voivan enää elää?

perjantai 4. kesäkuuta 2010

Tulossa: The A-team (ensi-ilta 11. kesäkuuta 2010)

Ensi viikolla saa ensi-iltansa 80-luvulla suosittuun tv-sarjaan pohjautuva elokuva The A-Team, joka kertoo entisistä armeijan erikoisjoukkojen sotilaista, jotka yhdistävät voimansa puhdistaakseen maineensa. Kiinnitin jo aikaisemminkin huomiota tähän elokuvaan (varmaankin pääasiassa siinä esiintyvien Liam Neesonin ja Bradley Cooperin vuoksi) ja vähän aikaa sitten näin leffan trailerin teatterissa.

Ajattelinpa, että tässä voisi olla hyvä kesän guilty pleasure -toimintapläjäys :)

Eräs leffan jo nähnyt tuttavani mainitsi, että elokuva oli ollut yllättävänkin viihdyttävä. Ja tämän tuttavan sanaan aika usein luotan, joten leffaan on mentävä sitten kun tämä viikon päästä meille rantautuu.

Elokuvan on ohjannut Joe Carnahan (Smokin' Aces) ja rooleissa mukana ovat Neesonin ja Cooperin lisäksi mm. Jessica Biel, Patrick Wilson, Quinton "Rampage" Jackson sekä Sharlto Cople.

Tsekkaa traileri iTunesista >>

Kesäkuun tyttö, osa 2 - Angelina Jolie (s. 4.6.1975)

Valinnan vaikeuden takia kesäkuun tyttöjä oli pakko valita kaksi. Toiseksi kesäkuun tytöksi vuoden 2010 kalenterissa tuli yksi suurimmista naisnäyttelijäsuosikeistani, 4. kesäkuuta 1975 Los Angelesissa syntynyt Angelina Jolie Voight, joka tänään täyttää 35 vuotta.

Oscar-voittaja Jon Voightin ja näyttelijä Marcheline Bertrandin perheeseen syntynyt Angelina tuli tutuksi filmimaailman kanssa pienestä pitäen. Hän opiskeli elokuvaa mm. New Yorkin yliopistossa, mutta päätyi eksoottisen ulkonäkönsä takia kuitenkin malliksi jo 16-vuotiaana. Mallin ura varmasti auttoi häntä sisäistämään Gia Carangin rankan ja tosipohjaisen roolin elokuvassa Gia (1998), joka nosti Angelinan arvoa elokuvamarkkinoilla tämän voitettua roolistaan Golden Globen.

Vuonna 1999 Angelina nousi taas pykälän ylemmäs voittamalla sivuosa-Oscarin mielisairaalaroolistaan elokuvassa Girl, Interrupted - Vuosi nuoruudestani, jossa hän näytteli yhdessä Winona Ryderin kanssa mielisairaalaan suljettuja naisia. Jolien roolia on kuvattu samanlaiseksi kuin Jack Nicholsonin vastaavaa elokuvassa One flew over cuckoo's nest - Yksi lensi yli käenpesän (1975). Ainakin itselleni tämä rooli oli se, joka nosti Angelinan omien naisnäyttelijäsuosikkieni joukkoon.

Lara Croft: Tomb Raider (2000) esitteli Angelinan, joka sopi toimintarooliin kuin nakutettu. Tästä lähtien häntä onkin nähty vuorotellen sekä toimintarooleissa että vakavissa draamarooleissa, joista yksi viimeisimpiä Clint Eastwoodin ohjaama Changeling (2008). Tuosta roolistaan Angelina sai toisen Oscar-ehdokkuutensa.

Hyväntekeväisyyttä monissa muodoissa harrastava Jolie on ehtinyt töidensä ja suurperheensä ohella myös hankkimaan lentolupakirjan yksimoottorisille koneille. IMDb:ssä on kerrottuna myös hauska anekdootti, että ensimmäinen Jolieta sylissään pitänyt mies oli Charley Boorman (Ewan McGregorin ystävä, jonka kanssa hän teki moottoripyöräreissunsa). Boorman nimittäin sattui olemaan paikalla silloin kun Angelina syntyi - poika oli 8-vuotias ja sai Angelina-vauvan vastasyntyneenä syliinsä. Hän on sanonut, että hänen hautakirjoituksessaan pitäisi lukea: "I was the first man to get his hands on Angelina Jolie"

Kiva kuriositeetti Jolien tatuoinneista: hänen vasemmassa käsivarressaan on tatuoituna hänen kaikkien lastensa syntymäpaikkojen koordinaatit. Tämä tatuointi on tehty peittämään hänen toisen miehensä Billy Bob Thorntonin nimi.


"Because I am a bad girl, people always automatically think that I am a bad girl. Or that I carry a dark secret with me or that I'm obsessed with death. The truth is that I am probably the least morbid person one can meet. If I think more about death than some other people, it is probably because I love life more than they do."

"If you don't get out of the box you've been raised in, you won't understand how much bigger the world is."

torstai 3. kesäkuuta 2010

Supernatural, season 4 - jaksot 1 - 5


Supernaturalin neloskausi on nyt pyörähtänyt minun pleikkarissani käyntiin, teräväpiirtona kuten kolmoskausikin. Kolmoskausi päättyi melkoiseen huipennukseen ja siksipä neloskaudelta saattoikin odottaa melkeinpä mitä vain.

Katkon jälkeen jaksokohtaiset fiilikset edelleenkin SPOILERIVAROITUKSELLA.

keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Tulossa: When you're strange (a film about The Doors) - ensi-ilta 2. heinäkuuta

Heinäkuun 2. päivä saa ensi-iltansa Suomessa dokumentti yhdestä maailman legendaarisimmasta yhtyeestä, The Doorsista, tai pikemminkin yhdestä aikamme legendaarisimmasta laulajasta, Jim Morrisonista.

Kävin tänään elokuvan katsomassa lehdistönäytöksessä ja pidin siitä kovasti. Juttua tulossa myöhemmin, mutta sitä ennen - vilkaiskaa traileri.


"People are strange when you're a stranger
Faces look ugly when you're alone
Women seem wicked when you're unwanted
Streets are uneven when you're down "


The Doors kolahti itselleni joskus lukioikäisenä, vaikka en pahemmin sen tyyppistä "vanhempaa" musiikkia kuunnellut. Mutta jostain syystä rakastuin tähän bändiin. Heidän musiikkinsa on sellaista, että siitä tulee heti bilefiilis. Tuntuu kuin olisi kännissä vaikka ei olisikaan. Ja Morrisonin lyriikat nyt vaan ovat niin uskomattomia, puhumattakaan hänen äänestään.

Kotona katseltua: Adventureland (2009) (****)

Pari kuukautta sitten Mikaela kirjoitteli mukavasta pikkuelokuvasta nimeltä Adventureland ja sai minutkin kiinnostumaan siitä kovasti. Nyt sain vihdoinkin kyseisen elokuvan käsiini ja katsottua, ja toden totta, Adventureland oli oikein mukava, sympaattinen ja 80-lukulainen :)

Adventureland kertoo journalistiikkaa opiskelevasta Jamesista (Jesse Eisenberg), jonka reissu Eurooppaan kavereiden kanssa tyssää vanhempien rahahuoliin ja vanhalla mantereella hulinoinnin sijasta poju joutuu töihin huvipuistoon. Adventurelandissa hän tapaa kauniin ja persoonallisen tytön, Emilyn (Kristen Stewart) sekä ystävystyy huvipuiston remonttireiskana toimivan Connellin (Ryan Reynolds) kanssa.

Jamesin maanläheinen sosiaalisuus sekä läjä marihuanaa tekee hänestä suositun uusien kavereiden keskuudessa, jopa niin, että kesätyöntekijöistä suosituin tyttö Lisa P. (Margarita Levieva) pyytää Jamesin treffeille.

Nuoruuden naiviudella kuvatut ihmissuhdesotkut, teini-iän itsetunto-ongelmat, taloudellinen itsenäisyys ja nouseva seksuaalisuus ovat Adventurelandin kantavat teemat. Se kuitenkin välttää perinteisesti tämän tyylisten elokuvien karikot ajautumatta älyttömään vitsailuun ja liialliseen pieru/alapäähuumoriin. Sen näyttelijäsuoritukset ovat aidon oloisia ja hahmoilla jokaisella oma persoonansa. 80-luvun loppu huokuu elokuvan värimaailmassa ja ilmapiirissä käsinkosketeltavana.

Pieni ja sympaattinen ihmissuhdekomedia, jossa on syvemmin hahmojensa kasvua ja itsetuntoa luotaava teema taustalla.

 Tuomio: *****

F A C T  F I L E:
Alkuperäinen nimi: Adventureland
Ohjaus ja käsikirjoitus: Greg Mottola
Pääosissa: Jesse Eisenberg, Kristen Stewart, Ryan Reynolds, Martin Starr, Kristen Wiig, Bill Hader, Margarita Levieva
Valmistusmaa: USA 2009
Genre: draama, komedia, romantiikka
IMDb
Traileri >>