Olen sivunnut Star Wars -faniuttani aina silloin tällöin, mutta tarkemmin en ole alkanut ruotia asiaa. MovieMondayn Episodi I -postauksen ja sen kommenttien innoittamana päätin hieman valottaa suhdettani tuohon avaruussaagaan.Kodistani huomaa heti, että siellä asuu jonkinasteinen nörtti tai kaksi. Rakastan kauniita, vaaleasti sisustettuja koteja, mutta omastani en osaisi sellaista tehdä. Meillä on siihen tarkoitukseen aivan liikaa kirjoja ja elokuvia sekä niille tarvittavia hyllyjä, ja yleisestikin ottaen aivan liikaa krääsää, josta emme osaa tai raski luopua.
Ajan mittaan nurkkiini on kertynyt myös Star Wars -aiheista roinaa - elokuvat muutamana eri versiona, Star Wars -tietokirjoja, Expanded Universe -kirjoja, action figuureita, patsaita, leluja, pari Force FX -valosapelia... Krääsää on varmasti enemmän kuin keskivertokansalaisella, mutta ei ollenkaan vedä vertoja varsinaisille keräilijöille, joita Suomessakin on useita ja joiden kodit näyttävät aivan Star Wars memorabilia -museoilta.
Pari vuotta sitten, kun Star Wars täytti 30 vuotta ja sen kunniaksi järjestettiin ensimmäisen kerran fanitapahtuma Star Wars Celebration Euroopassa, kävin Lontoossa osallistumassa tapahtumaan. Tyttäremme oli tuolloin 9 kk:n ikäinen ja Vader -paita päällään kikatteli Stormtroopereille niin, että muutkin vierailijat jäivät sitä kikatusta seuraamaan ja jopa kuvaamaan.Lontoon tapahtumassa oli mukana myös Mark Hamill (Luke Skywalker), jonka jutustelua oli todella hauska kuunnella, charmikas vanha herra Ian McDiarmid (Palpatine), ihana Warwick Davis (Wicket) (joka jossain vaiheessa haastoi Ray Parkin (Darth Maul) rekonstruoimaan valosapelitaistelun Darth Maulin ja Obi-Wanin välillä) sekä Kenny Baker (R2-D2). Tapahtuma oli todella hauska, mutta siitä olisi varmasti saanut enemmän irti ilman vauvaseuraa ;-)
Minulla on Anakin Skywalkerin sininen Force FX replica valosapeli ja miehelleni olen ostanut punaisen Darth Vaderin Force FX:n. Tyttärellemme on puolestaan siirtynyt perinteinen muovinen, Obi-Wanin sininen sapeli, jolla hän nyt 3-vuotiaana innolla leikkii. Kuvaa noista Force FX:istä ei ole, sillä muutimme järjestystä ja ne eivät ole vielä löytäneet uutta paikkaansa seinällä, ja ovat tällä hetkellä evakossa. Kuvassa tyttäremme 1-vuotiaana yrittää selvästikin käyttää Voimaa valosapelin nostamisessa ;-)Olkkarimme seinällä on tauluna suosikkielokuvani Imperiumin vastaisku ja leluvitriinin päällä ensimmäisenä äitienpäivänäni lahjaksi saatu Darth Vader -patsas. Toisen leluvitriinin päällä on puolestaan Prinsessa Leian patsas - Leiahan on yksi elokuvahistorian parhaimpia naishahmoja. Vitriinissä sisällä on toinenkin Leia -patsas sekä mm. ystäväni Sarin jenkeistä raahaamat taistelevat Obi-Wan ja Anakin - kiitos vieläkin Sarille niiden roudaamisesta! Minulla ei ollut aavistustakaan, että niiden paketit olisivat niin isoja...
Jossakin vaiheessa ahmin Star Wars Expanded Universe -kirjoja... niitä on sarjan kuva- ja tietokirjojen ohella kertynyt hyllyllinen itsellekin. Viime aikoina niiden lukeminen on jäänyt vähemmälle, kuten muutenkin saagan seuraaminen. Osasyynä tähän on varmaankin se, että Clone Wars -elokuva oli totaalinen pettymys ja vei mielenkiintoa myös sarjan muilta jatkokehitelmiltä. Silloin päätin pitäytyä vanhoissa hyvissä jutuissa ja olla liikaa yrittämättä edes kiinnostua väkisin väännetyiltä tuntuvista lisähahmoista.
Huomaathan myös aikaisemmin tänään tehdyn postauksen (alla), jossa jaossa on lippuja Precious -elokuvan ennakkonäytökseen ensi viikon keskiviikkona?
18 kommenttia:
Ihan mahtavaa, että olet saanut äitienpäivälahjaksi Darth Vader -patsaan! Ja tuo julistetaulu on aivan upea (itselläni vastaavassa asemassa Sherlock Holmes). Muistan joskus uudemman trilogian ilmestymisaikoihin, että muropaketeissa tuli pieniä rintakuvia elokuvien hahmoista ja rintakuvan sisältä löytyi jonkinlainen tietoisku. En tiedä miksi kyseiset lelut ovat niin hyvin jääneet päähäni :D
Ja nyt voin jo ylpeänä mainostaa tilanneeni alkuperäisen trilogian joista kaksi jälkimmäistä jo odottavatkin kotona. Episodi IV oli tilapäisesti loppu, mutta toivottavasti pääsen nyt siihenkin käsiksi pian.
Kaiken kaikkiaan tosi kiva postaus! :)
Upea kuva! Itse olen enemmän Star Trek -fani, Star Wars on aina jättänyt minut jotenkin kylmäksi - ainakin nuo episodit.
:o ! :D ! Hih! All thumbs up!
Mä olen BladeRunner-fanaatikko ja toisaalta jäi helvetisti harmittamaan Fireflyn lyhyeksi jäänyt lento.
Kiitti Vee :) minäkin muistan ne muropakettipatsaat - niitä oli jossain vaiheessa Huutonet puolillaan. Minä olen aika kranttu sen suhteen mitä ostan ja hommaan vain sellaista, mistä tiedän pitäväni (ne muropakettipatsaat oli tosi rumia... ;-).
Hienoa, että olet saanut alkuperäisen trilogian hankittua melkein kokonaan!
Helena, sen tiesinkin, että olet enemmän Trek-fani kuin Wars-fani, mutta hyvä jos pidät molemmista :)
Tintti, tänx =) Pistätkö joskus Blade Runner -fanaatikon postauksen pystyyn?
Melkein tuli liikutuksen tippa linssiin kun luin tätä postausta, se oli niin mahtava! :-)
Hienoa, että teidän juniorinne on omaksunut nämä fanituksen kohteet, mieleen tulee omat siskonpojat joista taisin jo perjantaina kertoakin. Star Wars kestää sukupolvelta toiselle!
Meilläkin on seinillä erilaisia leffajulisteita, hienoimpana pidän synttärilahjaksi saatua alkuperäistä suomenkielistä "Baskervillen koira" -julistetta. Kirjahyllyt tosin alkavat uhkaavasti loppua kesken....
Anzi, arvelinkin postaukseni liikuttavan samanhenkisiä ;-) Juniori on hyvin alkanut omaksua fanituksen kohteita ja on uskomatonta kun toinen tietää nimeltä kaikki hahmot katsomistaan Disney- ja Miyazaki -elokuvista! Kun ikää on siis se 3...
Nörttiys on kivaa ;-)
Musta on jotenkin ihan mahtavaa, että joillain on tälläsiä intensiivisen fanituksen kohteita! Ystäväpariskunnan kotona on myös jos mitä valomiekkoja, kypäriä, figuureja ym. mutta hellyttävin on suuri Yoda-keksipurkki keittiössä. En muista, mutta kai se jotain viisauksia kertoo kun keksin ottaa. :D
Riehu, niin minustakin :) ja on aina niin hauskaa jos sellainen tulee ihan yllätyksenä, että menee jonkun luokse kylään ja siellä vastaa tulee jonkinlaista fanitusta tai nörttiyttä. Me likes :)
Mä en kestä ;O) Ihanaa!
Mitä väliä on siistillä ja valkoisella sisustuksella kun voi täyttää sen näin!
Itselläni on vain tuo life-size Spock eteisessä, meillä koirat pitävät huolen ettei liikaa kamaa voi olla missään.
Tuo käyntisi Lontoossa oli ihan mahtava, minä haaveilen edelleen nörttien vaelluskohdetta Comic Conia jenkeissä, ehkä joku päivä, huoh...
Kiitti Mikaela :) tottahan se on, että kodin pitää olla kodin näköinen - joillekin se on valkoinen ja siisti, joillekin jotain muuta. Meillä sekä koira että nyt myöhemmin ipana ovat oppineet, että tietyt asiat ovat "äidin leluja" ja niihin ei saa koskea ;-)
Kyllä minäkin sinne jenkkien Comic Coniin joskus vielä haluaisin... tehdäänkö kimppareissu joskus?
Tehdään, veikkaan että Anzi lähtis mukaan. Sponssi vaan puuttuu ;O)
Se sponssihan se auttaisi paljon monessa asiassa...
Nerd! ;D mutta täähän on kiva ja sulle on varmaan helppo keksiä lahjoja. Mä keräsin pienempänä vaikka mitä, mutta vanhemmiten olen yrittänyt hellittää. Olen keräillyt mm. vihkoja ja lyijykyniä, trolleja, barbeja, posliinieläimiä.. En edes muista mitä kaikkea!
Chatrin, enpä tiedä ;-) Joidenkin mielestä se on hankalaa, koska pelkäävät etteivät sitten osaa ostaa mitään oikeaa. Kai se tuo keräilyinto juontaa juurensa jostain ihmiskunnan alkuhämäristä, kun oltiin metsästäjä-keräilijöitä ;-)
Minä lähden Comic Coniin vaikka heti jos jostain löytyy rahaa. Mutta Karhumies tulee kyllä mukaan, se olisi varmaan avioeron paikka jos minä menisin sinne ilman minun omaa kotinörttiäni! :-)
Joo Anzi, voisi olla niin, että meilläkin nousisi äläkkä, jos sinne aikoisin yksi lähteä ;-) Entäs jos otetaan kotinörttimme mukaan? Sitten kun ollaan rahoissamme siis...
Reps, SW-Potato Heads! Ja ah, Force FX -sapeli olis kyllä kewl, itsellä ihan vaan muovinen versio, joskin tietysti äänillä ja valolla.. Sekin on Obi-Wanin, mut on kyllä eri näkönen kun kuvassa oleva, hmm.
Kiitos tästä postauksesta :)
Bubble, se sisustuspostauksessasi ollut sapeli näytti kyllä samanlaiselta kuin tuo meidän, mutta onhan niitä myyty varmaan monia versioita...
Kun ostin punaisen Force FX:n Nykissä käydessäni niin sain respectia pikkupojilta, kun kuljin sapelilaatikko köytettynä olkapäälläni metroportaissa ;-) Se laatikko kun oli niin pitkä ettei mahtunut mihinkään kassiin. Lentokoneessakin se piti kuljettaa irrallaan ja sain taas kuulla kommentteja ;-)
Lähetä kommentti