torstai 25. helmikuuta 2010

Mudhole? Slimy? My home this is! - Minä ja Star Wars

Olen sivunnut Star Wars -faniuttani aina silloin tällöin, mutta tarkemmin en ole alkanut ruotia asiaa. MovieMondayn Episodi I -postauksen ja sen kommenttien innoittamana päätin hieman valottaa suhdettani tuohon avaruussaagaan.

Kodistani huomaa heti, että siellä asuu jonkinasteinen nörtti tai kaksi. Rakastan kauniita, vaaleasti sisustettuja koteja, mutta omastani en osaisi sellaista tehdä. Meillä on siihen tarkoitukseen aivan liikaa kirjoja ja elokuvia sekä niille tarvittavia hyllyjä, ja yleisestikin ottaen aivan liikaa krääsää, josta emme osaa tai raski luopua.

Ajan mittaan nurkkiini on kertynyt myös Star Wars -aiheista roinaa - elokuvat muutamana eri versiona, Star Wars -tietokirjoja, Expanded Universe -kirjoja, action figuureita, patsaita, leluja, pari Force FX -valosapelia... Krääsää on varmasti enemmän kuin keskivertokansalaisella, mutta ei ollenkaan vedä vertoja varsinaisille keräilijöille, joita Suomessakin on useita ja joiden kodit näyttävät aivan Star Wars memorabilia -museoilta.

Pari vuotta sitten, kun Star Wars täytti 30 vuotta ja sen kunniaksi järjestettiin ensimmäisen kerran fanitapahtuma Star Wars Celebration Euroopassa, kävin Lontoossa osallistumassa tapahtumaan. Tyttäremme oli tuolloin 9 kk:n ikäinen ja Vader -paita päällään kikatteli Stormtroopereille niin, että muutkin vierailijat jäivät sitä kikatusta seuraamaan ja jopa kuvaamaan.

Lontoon tapahtumassa oli mukana myös Mark Hamill (Luke Skywalker), jonka jutustelua oli todella hauska kuunnella, charmikas vanha herra Ian McDiarmid (Palpatine), ihana Warwick Davis (Wicket) (joka jossain vaiheessa haastoi Ray Parkin (Darth Maul) rekonstruoimaan valosapelitaistelun Darth Maulin ja Obi-Wanin välillä) sekä Kenny Baker (R2-D2). Tapahtuma oli todella hauska, mutta siitä olisi varmasti saanut enemmän irti ilman vauvaseuraa ;-)

Minulla on Anakin Skywalkerin sininen Force FX replica valosapeli ja miehelleni olen ostanut punaisen Darth Vaderin Force FX:n. Tyttärellemme on puolestaan siirtynyt perinteinen muovinen, Obi-Wanin sininen sapeli, jolla hän nyt 3-vuotiaana innolla leikkii. Kuvaa noista Force FX:istä ei ole, sillä muutimme järjestystä ja ne eivät ole vielä löytäneet uutta paikkaansa seinällä, ja ovat tällä hetkellä evakossa. Kuvassa tyttäremme 1-vuotiaana yrittää selvästikin käyttää Voimaa valosapelin nostamisessa ;-)

Olkkarimme seinällä on tauluna suosikkielokuvani Imperiumin vastaisku ja leluvitriinin päällä ensimmäisenä äitienpäivänäni lahjaksi saatu Darth Vader -patsas. Toisen leluvitriinin päällä on puolestaan Prinsessa Leian patsas - Leiahan on yksi elokuvahistorian parhaimpia naishahmoja. Vitriinissä sisällä on toinenkin Leia -patsas sekä mm. ystäväni Sarin jenkeistä raahaamat taistelevat Obi-Wan ja Anakin - kiitos vieläkin Sarille niiden roudaamisesta! Minulla ei ollut aavistustakaan, että niiden paketit olisivat niin isoja...

 

Jossakin vaiheessa ahmin Star Wars Expanded Universe -kirjoja... niitä on sarjan kuva- ja tietokirjojen ohella kertynyt hyllyllinen itsellekin. Viime aikoina niiden lukeminen on jäänyt vähemmälle, kuten muutenkin saagan seuraaminen. Osasyynä tähän on varmaankin se, että Clone Wars -elokuva oli totaalinen pettymys ja vei mielenkiintoa myös sarjan muilta jatkokehitelmiltä. Silloin päätin pitäytyä vanhoissa hyvissä jutuissa ja olla liikaa yrittämättä edes kiinnostua väkisin väännetyiltä tuntuvista lisähahmoista.

  
  
Mutta alkuperäinen Star Wars -elokuvatrilogia on edelleenkin loistava, samoin uusi trilogia on ihan katsottava, vaikka ei niin montaa katsontakertaa olekaan kestänyt. Tyttäressämme on kasvamassa uusi sukupolvi jonkinasteista leffanörttiä. Hänen hyllyllään seisovat sulassa sovussa perunapäät Tater ja Leia, ja kun häneltä kysyy, että haluaako hän päälleen Hello Kitty -paidan vai Yoda -paidan, vastaus on lähes poikkeuksetta "Yoda-paidan".
 

Huomaathan myös aikaisemmin tänään tehdyn postauksen (alla), jossa jaossa on lippuja Precious -elokuvan ennakkonäytökseen ensi viikon keskiviikkona?