Katselin eilen pitkään hyllyssä näkemistä odottaneen elokuvan SherryBaby vuodelta 2006. Laurie Collyerin käsikirjoittama ja ohjaama pienimuotoinen draama kertoo vankilasta vapautuvasta Sherrystä, joka joutuu taistelemaan tavalliseen elämään sopeutumisessa ja pienen tyttärensä rakkaudesta. Elokuva meni Suomessa aikanaan suoraan dvd:lle, mikä toisaalta on ihan ymmärrettävää sen pienimuotoisuuden sekä rankan ja seksuaalisen sisällön vuoksi.Maggie Gyllenhaal sai pääosaroolistaan Sherrynä Golden Globe-ehdokkuuden. Sherry on nuori nainen, joka kolmen vuoden vankilatuomion jälkeen palaa takaisin juurilleen. Hänen noin 5-vuotias tyttärensä on ollut Sherryn veljen ja tämän vaimon hoidossa, ja ymmärrettävästi Sherry odottaa innolla tyttärensä tapaamista. Jälleennäkeminen ei kuitenkaan suju niin kuin Sherry olisi odottanut - pieni tytär ei otakaan oikeaa äitiään avosylin ja rakkaudella vastaan.
Huumeisiin aikoinaan sortunut Sherry uhkaa ajautua uudestaan pois kaidalta tieltä, kun elämä vankilan muurien ulkopuolella ei olekaan mikään paratiisi. Ihmiset suhtautuvat häneen välinpitämättömän oloisesti, jopa vihamielisesti, eikä hän suoranaisesti itsekään osaa parantaa tilannettaan.
Gyllenhaal on elokuvan kantava voima. Välillä jopa raa'an seksuaalinen rooli ei varmasti ole ollut mikään helppo suoritus, mutta tämä elokuvasuvun kasvatti vetää roolinsa täydellisellä ammattitaidolla.
Tuomio: *****
F A C T F I L E:
Ohjaus ja käsikirjoitus: Laurie Collyer
Pääosissa: Maggie Gyllenhaal, Danny Trejo, Brad William Henke, Bridget Barkan, Ryan Simpkins, Giancarlo Esposito
Valmistusmaa: USA 2006
Genre: draama
IMDb
Trailer: tsekkaa Applelta
10 kommenttia:
Tämä on näkemättä, mutta olen siitä kuullut. Eli katsomislistalle!
Maggie muuten tekee yleensä aina rehellisen suoria rooleja, joissa on myös vahvaa erotiikkaa, kuten esim. Secretary - Sihteeri-elokuva.
Sooloilija, nämä molemmat Gyllenhaalin sisarukset ovat mahtavia tekemään rehellisen suoria rooleja, mutta kieltämättä Maggiessa on vielä jotenkin sellaista erilaista herkkää rohkeutta, mitä vain naisessa voi olla. Minulla on puolestaan tuo Secretary ollut katsontalistalla pitkään, mutta en ole vielä nähnyt sitä.
Näin sen Secretaryn kerran tv:stä yömyöhällä, minne sijoitettuna se oikein hyvin sopiikin. Korvakuullokkeilla vieläpä katsoin ;D Aika erikoinen tapaus.
:) Näin olen minäkin ymmärtänyt, että aika erikoinen tapaus se on. Minä katselen (tai siis kuuntelen) nykyisin melkein kaikki leffani kuulokkeilla, koska ipana nukkuu seinän takana ja haluan kuitenkin kuulla mitä leffassa puhutaan :)
Minäkin mietin heti että kyllä Maggieltä nuo seksuaaliset roolit onnistuu, Secretary oli aika roisi ;O) Tämä leffa on mennyt minulta ihan ohi, joten pitänee kaivaa jostain..
Mikaela, samoin on tämäkin aika roisi paikoitellen :) paha verrata Secretaryyn kun en ole sitä nähnyt...
Ei se ole mitenkään extra-roisi, minun mielestäni ihan normaali ;O) Ja siinä on ihana James Spader..
SherryBabyssä on kyllä hieman perinteisiä romanttisen draaman rakastelukohtauksia rajumpia kohtauksia, mutta ei mitään ihan mahdotonta kuitenkaan. "Rated R for strong sexuality, nudity, language and drug content"
Mikaelaan viitaten: oih! tykkäsin kovasti James Spaderista 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa. Sittemmin ihastus on hieman laantunut, hän jollain tavalla 'ukkoutui' liian aikaisin, poikamaisuus katosi. (Ei huono juttu sekään, mutta jotenkin muuttui koko mies!).
Ja Päiville: minäkin katson kaikki elokuvat korvakuulokkeilla kotioloissa. Vaikka lapset olisi poissakin, mutta olen tarkka äänille: haluan kuulla hengitykset ja puheen sekä taustaäänetkin. Vain korvakuulokkeilla kuulen nämä. (ja muutenkinhan olen hieman toispuoleiskuuloinen kun toisessa korvassani on kuulonalenema).
Sooloilija, mulla on kuulon kanssa vähän sama ongelma ja "kuullun ymmärtäminen" (kielellä kuin kielellä) on joskus varsinkin metelissä todella hankalaa. Toispuoleisesti vähän mennään kun toinen korva ei kuule yhtä hyvin. Kuulokkeet ovat loistava apu leffojen katseluun :)
Lähetä kommentti