maanantai 14. syyskuuta 2009

Neil Gaimanin jumaltarinat

Luin peräkkäin kaksi Neil Gaimanin romaania: Unohdetut jumalat (American gods) sekä Hämähäkkijumala (Anansi boys). Hämähäkkijumala jatkaa samaa teemaa kuin Unohdetut jumalat, mutta Gaiman oli halunnut tehdä siitä kokonaan oman kirjansa.


Unohdetut jumalat - American gods, 2001

Oli kulunut aivan liian pitkä aika siitä, kun olin viimeksi lukenut Gaimania. Olen rakastanut hänen uskomatonta mielikuvitustaan pitkään - Tähtisumua - Stardust ja Neverwhere - Maanalainen Lontoo ovat loistavaa fantasiaa ja Sandman -piirretyt yksinkertaisesti mahtavia.

Jokin oli pidätellyt minua lukemasta Gaimanin hienoa Unohdetut jumalat -romaania, mutta nyt se on luettu, ja olen iloinen siitä. Kyseessä on nimittäin loistavan mielikuvituksellinen tarina vanhoista jumalista, jotka heihin uskovien ihmisten mukana ovat siirtyneet Amerikkaan, mutta jotka ovat alkaneet painua unohduksiin.

Tarina kerrotaan vankilasta vapautuvan Shadow'n kautta. Vapauduttuaan hän päätyy työskentelemään miehelle nimeltä Wednesday, joka ei ole ihan kuka tahansa mies. Wednesdayn mukana hän tapaa vanhoja ja jo raihnaisia jumalhahmoja sekä uusia, virtaviivaisia jumaluuksia, ja pääsee tutustumaan paikkoihin, joihin ihan jokainen kuolevainen ei pääse.

Gaimanin mielikuvitusta ei voi kuin ihailla. Unohdetut jumalat on lumoava fantasiakirja.


Hämähäkkijumala - Anansi Boys, 2005

Hämähäkkijumala kertoo Unohdetuissa jumalissa sivutun Hämähäkkijumala Anansin, Mr. Nancyn, tai paremminkin Nancyn poikien tarinan. Se ei kuitenkaan ole millään tavalla jatko-osa, vaan kokonaan itsenäinen tarina vekkulista jumalasta, joka omistaa kaikki tarinat, saatuaan ryöstettyä ne Tiikeriltä.

Tarinan päähenkilö, Paksu Charlie Nancy, asuu Briteissä ja on piakkoin menossa naimisiin Rosien kanssa, kun saa tietää Floridassa asuvan isänsä kuolleen. Isä-poika -suhde ei ollut kovin läheinen, mutta Charlie matkustaa kuitenkin isänsä hautajaisiin, mikä aloittaa tapahtumaketjun, joka muuttaa aika monen ihmisen elämän.

Unohdettuja jumalia tietyllä tavalla "maanläheisempi" kirja on hauska sekoitus fantasiaa, dekkaria, ihmissuhteita ja perinteistä gaimanilaisuutta. Kuka muu nyt voi keksiä, että limetin kanssa kulkeva mies voisi olla jotenkin mielenkiintoinen?

Ihana kirja Gaimanilta tämäkin. Ja ihanaa, että olen taas päässyt näiden fantasioiden makuun. Tai kirjojen yleensäkin, sillä lukeminen on mahtava harrastus.




Aiheeseen liittyen: Luin juuri, että Gaimanin kirja Hautausmaan poika  - The Graveyard Book, 2008 aiotaan filmata elokuvaksi. Ohjaajaksi Wikipedia ilmoittaa maineikkaan Neil Jordanin (Crying game).

Lisäksi IMDb:ssä Gaimanin filmografiassa tulevissa tuotannoissa on mainittu myös ihana Neverwhere - Maanalainen Lontoo, joka on 1996 tehty BBC:n televisiosarjaksi, muttei vielä koskaan elokuvaksi. Neverwhere on yksi ehdottomia Gaiman-suosikkejani ja tämä tieto lämmitti sydäntäni kovasti :) Tarkemmin kyseisistä elokuvista voi lukea maksullisen IMDb Pron kautta.