maanantai 1. kesäkuuta 2009

Loppukuun leffa-arviot

93. McG: Terminator Salvation (2009) (cinema 27/5) - **
(Tarkemmin Babblingsissa)

Terminaattorin neljäs osa kertoo tarinaa saagan toiseksi suurimman legendan, aikuisen John Connorin (Christian Bale) maailmassa, jonka koneet ovat vallanneet ja Skynet kaappaa jäljellä rimpuilevia ihmisiä vangeikseen. Pienet kapinallissolut ympäri maailmaa koittavat taistella alati tehokkaamiksi kehittyviä koneita vastaan, mutta homma alkaa toimia vasta kun Connor ottaa ohjat käsiinsä. Edellisiin Terminaattoreihin verrattuna huteraan tarinaansa liian ryppyotsaisesti suhtautuva, paikoitellen kylläkin viihdyttävää ja vauhdikasta actionia tarjoava elokuva ei vedä vertoja kahdelle ensimmäiselle mestariteokselle.

94. F. Cavayé: Kaiken se kestää (Pour elle) (2008) (cinema 27/5) - ***
Ranskalainen Kaiken se kestää kertoo kolmehenkisestä perheestä, jonka äiti yllättäen pidätetään epäiltynä murhasta. Äiti (Diane Kruger) tuomitaan 20 vuodeksi vankeuteen ja isä (Vincent Lindon) koittaa kaikkia keinoja saadakseen syyttömäksi uskomansa vaimon vapaaksi. Lopulta hän päätyy yrittämään viimeistä, lähes epätoivoista keinoa. Mielenkiintoisella tavalla tavallisen perheenisän muutosta seuraava trilleri pitää jännityksen yllä aivan loppuun, sillä tarina ei anna etukäteisvinkkejä lopputuloksesta suuntaan tai toiseen. Siinä mielessä erittäin hyvin toimiva elokuva. Paikoitellen tarinassa hypätään kyllä reippaasti epäuskottavuuden puolelle.

95. S. Lumet: Before the devil knows you're dead (2007) (blu-ray 28/5) - ****

Before the devil knows you're dead on loistava trilleri siitä, kuinka rahavaikeuksissa olevat veljekset (Philip Seymour Hoffman ja Ethan Hawke) päättävät tehdä rahanpuutteestaan historiaa ryöstämällä vanhempiensa jalokiviliikkeen. Ryöstö menee kuitenkin totaalisen pieleen ja alkaa piinaava kissa ja hiiri-leikki, jossa miesten isä (Albert Finney) etsii tietoa ryöstäjästä ja veljekset taistelevat omatuntonsa kanssa. Mielenkiintoisella tavalla ajassa hyppivä kuvaus antaa tarinalle uusia sävyjä joka käänteessä ja kuvaa vakuuttavalla tavalla sekä ihmiselämän raadollisuutta että omantunnon kanssa painiskelua.




Sitten onkin tullut taukoa elokuvien katseluun, kun aloimme vihdoinkin katsomaan dvd:ltä Lostin neloskautta. Kolmoskauden jälkeen kun tipuimme parin osan verran kärryiltä, päätimme odottaa kauden dvd:llä ja nytpä on sitten vitoskausikin jo mennyt, eli hyvin ollaan jäljessä. Mutta toisaalta olen aktiivisesti koittanut pysytellä erossa spoilereista (älkää siis kukaan sarjaa katsoneista minua spoilatko, pliis :)