lauantai 27. kesäkuuta 2009

Animaatioiden maailma on miesten

Kävin hetki sitten katsomassa leffassa Neil Gaimanin kirjaan perustuvan animaation Coraline. Se oli erilainen animaatio myös siinä mielessä, että siinä pääosassa oli tyttö, ja vielä sankarillisessa, aktiivisessa osassa.


Minua on pitkään ottanut päähän se, että lapsille suunnattujen animaatioiden sankarit ovat pääasiallisesti kaikki poikapuolisia. Missä ovat naispuoliset animaatiosankarit? Japanissa? Onko Disney edelleenkin sitä mieltä, että sankarin pitää olla menestyäkseen poika? Vai missä on vika, ettei meillä ole enemmän tyttösankareita?

Disneyllä on toki prinsessansa, mutta ovatko he sankareita? He ovat kauniita sekä ulkoa että sisältä, yleensä hieman epätoivoisessa tilanteessa ilman omaa syytään - ja odottavat unelmien prinssiä pelastamaan heidät ahdingolta. Mutta he eivät aktiivisesti vaikuta oman elämänsä suuntaan.


Lapsille suunnatuissa elokuvissa naispuoliset hahmot ovat yleensä niitä passiivisia sivustakatsojia, jotka odottavat että heille tapahtuu jotain. Miespuoliset hahmot ovat hurjia seikkailijoita, hauskoja huumorimiehiä ja aktiivisia sankareita, jotka pelastavat kauniin neidon pulasta.

Eikä miespuolisuus rarjoitu pelkästään ihmishahmoja sisältäviin elokuviin. Shrek, Aasi ja Saapasjalkakissa ovat miespuolisia, Buzz Lightyear ja Woody Toy Storysta ovat miespuolisia, Leijonakuningas, Bambi, Topi ja Tessu, Ice Agen porukka, Monsterit Oy:n hirviöt, Autojen Salama McQueen, Wallace & Gromit, Late Lammas, Nemo-kala, Wall-E, Kung Fu Panda, Bolt, Yli aidan -elokuvan jengi, Jack Skellington, jopa suomalainen Niko-poro ... muutamia mainitakseni, ovat miespuolisia.

Pitänee mennä Japaniin asti ennen kuin naispuolisia sankareita tulee vastaan. Hayao Miyazakin ihastuttavissa animaatioissa sankarina on yleensä voimakasluonteinen tyttö - esimerkkinä vaikkapa prinsessat Mononoke ja Nausicaä taikka Totoron sisarukset. Miksi tällaisia hahmoja ei nähdä Hollywood-tuotannoissa? Eivätkö tytöt muka myy?

Maailmamme pitäisi muka olla tasa-arvoisesti molempiin sukupuoliin suhtautuva, mutta silti varsinkin lasten elokuvissa ja animaatioissa viljellään hyvin stereotyyppistä mies- ja naiskuvaa. Millaisen kuvan tyttäremme saavat nähdessään aina vain aktiivisia mieshahmoja ja passiivisia naishahmoja miestensä taustalla kuin toisen luokan kansalaisena? Saavatko he siitä sellaisen käsityksen, että heidän edelleenkin tulisi jättää estradi miehille? Että vain miehet saavat olla hauskoja ja äänekkäitä, seikkailijoita ja sankareita? Itse en tällaista maailmankuvaa omalle tyttärelleni haluaisi, vaan toivoisin hänen saavan tuntea itsensä yhtä tärkeäksi ja arvokkaaksi kuin kuka tahansa muu, sukupuoleen katsomatta.